Jos niitä tuhoja pelkää voiko mitään puuta kasvattaa, lumi kummiskin sitten tuhoo, Meillä katsotaan maaperä sitten valitaan vasta puu, viime kesänä raivasin männyntaimikon vapaaksi koivuista , kävi naapuri tuumaamassa virheen mo. teki hirvet syö , itse aikoi kasvattaa koivikon ja männyt 6m välttäen hirvituhon, raivattu taimikko 3m talvella oli tullut hirvituho sen seka metsään, raivattu säästyi. Vielä sen verran tänä kesänä meillä päin vasta raivailtu muutama kuusikko kuvio eli harvassa ne kuusiuskovaiset. männiköitä ja koivikoita sitäkin enämpi.

Niin Anton. Voinemme molemmat mainita muutaman metsätieteen tohtorin, dosentin tai professorin, joiden mielipiteet ja ”tutkimustulokset” eivät ole yhtä todellisuuden kanssa. Sehän ei suinkaan kuitenkaan ole peruste väittää, että kaikki metsätieteen tohtorit jne olisivat väärässä.

Sinulla Anton tuntuu joskus olevan vaikeuksia ymmärtää tekstiä. Kysyin siis sitä, että väitätkö, että po tohtori valehtelee. Kerropa perusteltu mielipiteesi, jos mahdollista ilman lumikkohypoteesia.

Puuntakaiselle koivun kasvatusohjeet ovat kai ne, millä hyviä rauduskoivuja on kasvatettu iät ja ajat. Nyrkkisääntö on se, että taimivaiheessa hiestäkin saa olla seassa , mutta ensimmäisten harvennusten työohje on ollut, että raudus ei saa olla oksakosketuksessa toisen kanssa.
Jos kasvu on kovaa, pitänee R-sahan rallattaa muutaman vuoden välein.
Ainoa varsinainen sääntö on tuo oksakosketus.
Hyvin avonaisessa taimokossa hirvet eivät viihdy.

Kyllähän ne hirvet aikoinaan minultakin kuppasivat puolen hehtaarin koivunuudistusalan huonoon kuntoon . Kaksi hirveä ja yksi yö riitti .
Ehkä siitä jotakin jäi hampaan koloon . Silmä ei nykyisin värähdäkään , kun painan liipasinta sopivan hirven osuessa turvallisessa paikassa kiikarin ristikkoon ….ja niitä on osunut aika monta kyseisen tapahtuman jälkeen…

..mutta siihen kasvattamiseen…

Koivua en olisi istuttamassa kovin syrjäiseen paikkaan . En myöskään sinne , missä hirvet luonnostaan oleskelevat . Muuttoreitin läheisyyskin on syytä ottaa huomioon , jos mielii istuttaa koivua .
Pajukot hapavesakot ja pihlajapensaat houkuttelevat hirviä . Niitä ei saa olla juuri lainkaan koivuntaimikoiden läheisyydessä .

Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä .Tähän liittyviä hyviä ohjeita on ollut lähiaikoina luettavissa Metsälehdessäkin . Hajustesuojaus kannattaa tehdä aina materiaalia säästämättä . Varmuuden vuoksi .

…ja jos vahinko kuitenkin sattuu , on eduksi , että omaa metsästyskortin , käypäisen aseen ja kuuluu hirviporukkaan .
Tällöin on mahdollista lievittää tuskaa ja kostaa tuholaisille riistämällä niiltä henki . Jos itseltä ei satu onnistumaan , joku porukan jäsen tekee sen puolestasi : )