Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Berza

    Onhan tuo kolaritilasto ikävää katseltavaa, onneksi menehtyneitten määrä on laskenut ykköstapauksiin vuodessa. Karkeast ottaen prosentin luokkaa liikennekuolemista on hirven aiheuttama, mutta menehtyneen omaisia tuo ei paljoakaan lohduta.

    Timppa

    Fakta on tietenkin se, ettei hirvitilanne ole Riistakeskuksen hallinnassa vaikka se vuosikertomukseensa niin kirjoitti.

    Taviokuurna

    Kolaritilastosta puuttuu pahoja kolareita. Ruotsalainen tutkija kartoitti sikäläisiä kuolonkolareita ja paljastui, että nokkakolarin tai metsään ajon syy oli joissain tapauksissa hirven tai muun riistan väistäminen, mitä ei kirjata riistakolariksi.

    Toinen riistakolareiden aliarvioon johtava syy on pullossa, humalassa ei jää kuski peuran raadolle kykkimään tai soittele virkavallalle tapahtuneesta.

    Olemme sorkkaelikoiden vahinkojen kanssa Ruotsin tiellä; siellä tammi-maaliskuussa ajettiin 10 000 kauris-, liki 1700 hirvi- ja 1400 villisikakolaria. Sorkkaelukat lisääntyvät, ihmiset, ml. metsästäjät huonosti, vain jokin kurja eläintauti voi kohtuullistaa tilanteen teillä ja taimikoissa.

    Korpituvan Taneli

    Niinkauan kun vahinkoeläimiä erikseen suojellaan ja rajoitetaan metsästystä on turha huutaa eläintauteja apuun, JÄRKEÄ tässä tarvittaisiin ei tauteja.

    Villisika on kai osoittautunut aika hankalaksi metsästää, mutta ei senkään selkään mitään tautia pidä toivoa, niillä on myös huonot puolensa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO

    LapinKansa kirjoittaa näin. Harmi kun on maksullisen palvelun takana, ettei koko juttu ole kaikkien nähtävissä. Alkaa metsänomistajilla mitta täyttymään.

    https://www.lapinkansa.fi/mielipide/mielipide-ylisuurta-hirvikantaa-leikattava-pysyvasti-iso-joukko-metsanomistajia-vaatii-hirvikannan-leikkaamista-jopa-kolmasosaan-lue-vaatimus-sanasta-sanaan-200881575/

    Planter
    Gla

    Harmi, ettei tuohon kerätty kattavampaa nimilistaa. Mielelläni olisin sen allekirjoittanut. Anne Kalmarille kyllä lähetin sähköpostia kuukausi sitten hänen MT:ssa  7.3.18 julkaistun kirjoituksen perusteella. Sain siitä käsityksen, että Anne on metsästäjien kaveri.

    Ei ole vastannut, vaikka ihan asiallisessa sävyssä ainakin yritin pysyä.

    Toivottavasti muutkin lähettävät tällaisia viestejä, ehkä vähitellen siitä hitaampikin poliitikko pääsee kärryille, mikä tilanne todellisuudessa on.

    A.Jalkanen

    Aika kattava ja hyvin laadittu julkilausuma. Gla: joo, olisi ollut oikein hyvä muotoilu kansalaisaloitteelle!

    Anne Kalmari on tietääkseni Jyväskylän metsämessuilla viikonloppuna. Asian voisi ottaa siellä puheeksi. Oletteko menossa, minä menen lauantaina (kello 10-15)?

    http://metsamme.fi/ohjelma/

    Gla

    En ole tulossa, mutta hieno juttu on, jos Annen kanssa juttelemaan pääset.

     

    suorittava porras

    Jonkin verran näkyy olevan ylimitoitusta kantaa ottaneiden haaveissa.Yhteen hirveen tuhannella ei tulla ikinä pääsemään näissä olosuhteissa.Nyt mennään yleisimmin 2,5-3,5 / 1000ha tavoitetiheyksillä seuraavat kolme metsästyskautta. Hyvä , kun kaikki alueet pystyvät edes siihen.

    On syytä vielä kerran muistuttaa , että metsästäjät päättävät alueellaan aivan itse paljonko lupia haetaan . Suositukset eivät ole kiveen hakattuja asioita eikä rhy:n tekemää verotussuunnitelmaakaan ole pakko noudattaa pyyntilupia haettaessa .

    Aika maltilla piirreltiin numeroita eilisessäkin yhteislupa-alueen lupapalaverissa , kun hirvikanta näytti nitkahtaneen alueella reilun 10%:n laskuun ja rhy:ssä oli päästy kuluneella metsästyskaudella juuri siihen tavoitteeseen , mikä oli asetettu (3,2yksilöä / 1000ha.) Laskennallisesti oli tarjolla 10% vähemmän pyyntilupia viime kauteen verrattuna . Niistäkin jäi vajaa 20% pankkiin suunnattavaksi mahdollisille tihentymäalueille tai nopeimmille pyytäjille.

    Nopein tapa vaikuttaa hirviasioihin on valistaa oman alueen metsästäjiä . Työkalut hirvikannan saamiseksi sopivalle tasolle on jo olemassa , jos haluja tai kykyä löytyy. Poliittisiin päätöksiin voi kulua jopa vuosikymmen eikä niiden toimimisesta ole sittenkään mitään takeita…. kansalaisaloitteen käsittelyyn ottaminenkin vaatii vähintään 50 000 nimeä ja aukottomat perustelut . Nyt tilanteesta ollaan vielä varsin kaukana. Hirvijahtiin osallistuvia  maanomistajiakin on tilastojen mukaan 80% metsästäjämäärästä , joten heidän mielipiteellään on jonkin verran merkittävämpi vaikutus päätöksiin , kun kourallisella julkilausumanlaatijoita.

     

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 883)