› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 37 38 39 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 15.4.2018, 11:25

    Tavoitekannan alentaminen johtaa valitettavasti vain siihen , että entistä laajemmalla alueella tavoite jää saavuttamatta. Vasojen määrän laskiessa tietyn tason alle metsästäjät rajoittavat omatoimisestikin jahtia. Kiinnostavin kohde monille metsästäjille on isosarvinen uroshirvi . Jos niitäkään ei näytä olevan , metsästyksestä pidättäydytään , kunnes niitä alkaa esiintyä enemmän eli kolmesta viiteen vuotta. Hirvinaaraita eivät edes kaikki seurueet suostu ampumaan , joten kannan räjähtäminen jossakin vaiheessa tapahtuu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden tuloksena uudestaan. Tähän asti sykli on ollut 5-7 vuoden välein.

    Hirvikannan voimakkaasta metsästyksestä johtunut rakenteellinen ongelma vuosikymmenen vaihteessa johti pyynnin vähenemiseen. Jarru jäi kenties liian kauaksi aikaa päälle. Hirvien lisääntymiskyky aliarvioidaan jatkuvasti . Kannan nasrasvoittoisuus tekee ennustamisen lähes mahdottomaksi.

    Puuki 15.4.2018, 11:33

    Hirvieläimet liikkuu talviaikaan melko pienellä alueella, jos ruokaa on sen verran että jotenkin pärjäävät. Kulutusta pienennetään vähällä liikkumisella ja varsinkin lumisilla alueilla elikot pysyy talvilaitumillaan hyvin, jos ei sitten esim. sudet hätyyttele niitä muualle. Ainakin täälläpäin ei hirvituhoja taimikoille tule juuri ollenkaan muualla kuin talvilaidunalueilla. Sinne sopisi tehdä niitä vaihtoehtoisia ruokapaikkoja , esim. mäntyjen latvuksia harvennuksilta. Parempihan se on jos hirvet syö latvuksia kuin kasvavia taimikoita.

    Planter 15.4.2018, 11:51

    ”Ensin pitäisi nähdä erillinen tilasto siitä, mikä on metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen osuus kolareista.”

    Edellä esitetyt luvut koskevat hirvikolareita, mukana eivät ole peurat ja kauriit. Kaikki hirvieläimet kattavia SRVA hirvieläinkolaritehtäviä oli noin 11 000, niistä hirvikolareita 2173.

    ”Tavoitekannan alentaminen johtaa valitettavasti vain siihen , että entistä laajemmalla alueella tavoite jää saavuttamatta.”

    Tämä siis tarkoittaa, että alueellisten riistaneuvostojen ja riistakeskuksen asettamilla tavoiteilla ei ole mitään merkitystä. Kanta-arviot ovat aivan pielessä, eikä niiden perusteella asetetuilla tavoitteilla ole mitään merkitystä?

    ”Kannan nasrasvoittoisuus tekee ennustamisen lähes mahdottomaksi.”

    Auttaisi, kun käytettäisiin kannan arvioitiin liikenneviraston kolarilukuja, jotka ovat nousseet 6 vuotta putkeen, eikä riistakeskuksen riistavahinkorekisterin lukuja, jotka olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Hirvikolareita oli sen mukaan vain 1278, kun liikenneviraston mukaan 2173.

    Hirvikannan verotussuositus on perustunut ainakin 6 vuoden ajan väärään kanta-arvioon. Kanta-arviossa on syystemaattinen virhe, joka johtaa vääriin verotusuosituksiin ja sitä kautta kannan kasvuun.

    Korpituvan Taneli 15.4.2018, 17:17

    Suorittava Porras:

    ”Tavoitekannan alentaminen johtaa valitettavasti vain siihen , että entistä laajemmalla alueella tavoite jää saavuttamatta. Vasojen määrän laskiessa tietyn tason alle metsästäjät rajoittavat omatoimisestikin jahtia. ”

    Tämän tunnustuksen minä halusinkin saada!

    Eli metsästäjät haluavat riistahallinnon yläpuolelleen jotta saavat syyttää sitä ettei ole lupia, samasta syystä he haluavat ylisuuren tavoitekannan että voitaisiin vedota kannan olevan tavoitteessaan.

    Eli näin se piirileikki pyörii ja jos se sotketaan realistisilla tavoitekannoilla, niin sitten paljastuukin että nehän ovatkin metsdästäjät, jotka sitä ylisuurta kantaa haluavat ylläpitää.

    Tosin on sellaisiakin metsästäjiä, joille tuo alle 2 hirveä  per 100 ha kyllä kelpaisikin.

    Loppupäätelmä asiassa on se että Suomessa on ylisuuri hirvikanta siksi että metsästäjät haluavat löytää helposti sen pakastimellisen lihaa. Tänä tosiseikkaa peittelemään tarvitaan sitten riistahallinto ja riistaneuvostot ylisuurine tavoitekantoineen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 15.4.2018, 17:56

    Taneli taidat vähän yleistää.  Meidänkin porukka metsästi tosissaan 11 viikonloppua.  Jos olisi haluttu ylisuurta hirvikantaa, niin olisi lopetettuu aiemmin.  Ongelma on, että säädökset ja erilaiset kaatokiintiöt tekevät hommasta turhan vaikean.   Ja siten kateus.  Ei anneta tarpeeksi lupia sinne, missä on runsas kanta.  Toki on varmaan niinkin, että jossain pihdataan kaatoja, jotta koiramiehillä olisi ajettavaa.

    Korpituvan Taneli 15.4.2018, 18:21

    En varsinaisesti yleistänyt, vaan vastasin Suorittavalle itsehän hän täällä yrittää edustaa nimenomaan kaikkia metsästäjiä, eikä tajua että hän ja hänen seuransa ovat vain yksi paikoilleen luutunut yksityiskohta kokonaisuudessa. Huomautinhan minä siitäkin etteivät kaikki ole Suorittavan kannalla.

    Jos luet ajatuksella Suorittavan viestin niin tuota piirileikkiähän hän siinä tanssii. Pitää olla riishallinto ja riistaneuvostot ylisuurine kantatavoitteineen. Ettei metsästäjien tarvitse tehdä itse pyynnin rajoittamispäätöksiä. Siinä jäätäisiin kiinni housut kintuissa.

    Siinä olet oikeassa että seuroja on hyvin monenlaisia. Kivasti vain näyttää menevän niin että jos seura oikein pihtaa hirvien ampumista, niin ei siellä oikein ole nousevan polven metsästäjiäkään. Jos seura on avoimesti johdettu, puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniäkin vaihdetaan vähintään kymmenen vuoden välein, niin se lupaa hyvää myös muilla osa-alueilla seuran toiminnassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter 15.4.2018, 18:34

    Metsästäjiä ei voi pakottaan kaatamaan hirviä, jos eivät halua, mutta laissa on määritelty, että vastuullinen viranomainen on riistakeskus.

    Riistakeskuksen toimintakertomuksesta:

    ”2.4. RIISTAVAHINGOT JA -KONFLIKTIT OVAT HALLINNASSA

    Riistakeskuksen tehtävä on huolehtia, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä pysyy kohtuullisella tasolla mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkoalttiille alueille ja erityistä vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.

    tilanne: toteutunut, jatkuvaa

    Hirven aiheuttamien liikenneonnettomuuksien sekä maa- ja metsätalousvahinkojen määrä on selvästi vähentynyt, kun tilannetta verrataan kymmenen vuoden taakse hirvikannan huipputasoon.”

    Ovat tyytyväisiä vaikka kolareita ja taimikkovahinkoja on enemmän kuin kymmenen vuotta sitten (2007). Tarkoittavat varmaan 15-20 vuotta sitten. Mutta niin kauan ollaan tyytyväisiä, kun vahinkoja on vähemmän kuin kaikkien aikojen huippu.

    Olisi aika veikeää, jos vaikkapa eduskunnassa vakavalla naamalla käsiteltäisiin erilaisia talousmittareita vertaamalla niitä 15-vuoden takaisiin lukuihin.

    Metsuri motokuski 15.4.2018, 19:04

    Meillä myös loppui vasat kesken ja ihan sujuvasti ammuimme hirvikiintiön täyteen aikuisilla. Kaikkialla ei tosiaankaan jahtia rajoiteta. Meilläkin muutamilta tällaisia puheita tuli mutta onneksi porukka teki hyvän päätöksen ja kaikki tapettiin kiintiön puitteissa. Usein nämä rajoittajat eivät itse ole metsänomistajia tai metsässä työtä tekeviä niin on luonnollista että tällaisiakin ajatuksia tulee.

    suorittava porras 15.4.2018, 20:20

    ”…näyttää menevän niin että jos seura oikein pihtaa hirvien ampumista, niin ei siellä oikein ole nousevan polven metsästäjiäkään.”

    Käytännössä asia menee siten, että jos ei ole metsästettävää , ei tule uusia metsästäjiäkään .Tämän huomasin keskustellessani vuosikymmenenvaihteen hirvikannan taantuman aikaan pitäjän nuoremman metsästäjäpolven kanssa. Olivat valmiita lopettamaan harrastuksen , jos jahtihommat olisivat menneet vain raittiin ilman haisteluksi. Sitä elämä on , jos saalista on niukasti tarjolla. Tällöin joudutaan turvautumaan myös erilaisiin rajoituksiin ja jopa alueellisiin rauhoituksiin. Nämä joidenkin kiroamat rajoitukset ja suositukset ovat sen seurausta , että hirvikanta metsästettiin rytinällä alas ja aiheutettiin paha vinoutuma kannan rakenteeseen. Jälkimmäisen korjaamiseen kuluu useampi vuosi.Uros/naaras-suhde ei ole monin paikoin vielä lähelläkään tavoitetta.Verotus on urosvoittoista , vaikka naaraita olisi kaadettava huomattavasti enemmän suhteessa uroksiin.

    Kaikkialla ei ole yhtä suotuisat olosuhteet metsästäjäkunnan ja seurojen rakenteen suhten , kun esim. Kauhajoella. Pitäjässä on vain yksi useampaan kyläosastoon jakautunut metsästysseura. Pienimmänkin kyläosaston pinta-ala on useita tuhansia hehtaareita , suurimpien kymmeniä tuhansia. On ihan eri asia toimia sellaisessa toimintaympäristössä , jossa pinta-alaltaan 2000-3000ha:n seurat tekevät itsenäiset päätökset ilman keskinäistä yhteistyötä ja koettavat pyrkiä suositusten mukaiseen tilanteeseen omilla pikku plänteillään. Ilman laajaa yhteistyötä se ei valitettavasti onnistu.

    Kauhajoellakin pyyntilupien käyttöaste romahti useana vuotena vuoden 2010 jälkeen 60-70%:iin. Se on ihan metsästäjälähtöinen päätös . Lupia oli tarjolla  yli tarpeen.

    Monessa seurassa vaivaa ongelma , että naarashirven kohdalla ei paineta liipasinta tarpeeksi ahkerasti .Kauhajoella on onnistuttu tässä asiassa viime vuosina keskimääräistä paremmin (samoin oman rhy:ni alueella) . Valtakunnan tasolla suosituksien tasolle ei ole päästy. Niin kauan , kun naaraiden suhteellinen osuus koko hirvikannasta on nykyisellä tasolla , kannan hallinta ei onnistu kaikkia tyydyttävällä tavalla.

     

     

    Korpituvan Taneli 15.4.2018, 20:39

    Teit Suorittava läksysi huonosti tuon Kauhajoen seuratilanteen suhteen. Enpä lähde korjaamaan kun se on sieltä netistä opiskeltavissa.

    Myönsin mielestäni jo aiemmin että täälläkin on niitä ”vain pakastin täyteen” metsästäjiä, jotka tarvitsevat riistahallinnon yms rekvisiittaa omien päätöstensä peitteeksi.

    Älä itke pientä seuraasi vaan ole aktiivinen sen liittämiseksi suurempaan kokonaisuuteen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 37 38 39 … 87 88 89