Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Korpituvan Taneli

    Timppa:

    ”Kerrotko Taneli miten sinne hirvikolarisivustolle pääsee, jota olet referoinut.”

    Minä en ole referoinut suoraan mitään lähdettä tai kolasivustoa.

    Olen lainnannut Planterin viestistä pätkän ja ihan nimellä ja lainausmerkeillä varustettuna. Tärkein asia kommentissani oli vain se että sinä aikana on rakennettu hirviaitoja, joten kolarimäärän olisi pitänyt laskea tuona aikana, vaikka kanta olisi pysynyt samana.

    Nämä tilastot ovat sellaisia että niistä pitäisi aina kyllä julkaista pitempi vuosisarja. Vuosittainen vaihtelu on suurta. Voi tulla vääriäkin johtopäätöksiä, yksittäisestä vuodesta, suuntaan tai toiseen.

    Ilmeisesti Planter tietää vastauksen tilaston josta on tiedon ottanut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter

    Aiemmin tekstissä esiintyneet kolariluvut on otettu alla olevan linkin riistakeskuksen toimintakertomuksesta sivulta 59.

    Siinä on aikasarja 2011-2017

    Hirvi kolareiden määrä
    Vuosi      Toteutuma
    2011        1222
    2012        1366
    2013        1573
    2014        1622
    2015        1808
    2016        1880
    2017        2173

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Toimintakertomus-2017.pdf

    Timppa

    Tosiaan hirvionnettomuudet lisääntyivät viime vuonna runsaat 15 %, mikä oli selvästi voimakkaampi nousu kuin edellisvuosina.  Valitettavasti tilastosta ei näy vahinkojen jakautuminen eri kuukausille, jotta voisi analysoida hirvenmetsästyksen aloituksen myöhentämisen vaikutusta.  Uskalletaanko sellaista tilastoa julkistaa?

    Timppa

    Riistakeskuksen toimintakertomuksessa kirjoitetaan myös, että ”riistavahingot ja konfliktit ovat hallinnassa”.  Eivät ainakaan Riistakeskuksen hallinnassa, koska nuo liikenneonnettomuudet lisääntyivät.

    Korpituvan Taneli

    Niin noista luvuista on kyllä vaikea laskea mitään nousuprosentteja. Selvä suunta on kuitenkin ylöspäin, vaikka samaan aikaa hirviaitoja on rakennettu paljon. Joten tämä kertoo kyllä rajusta kannan kasvusta.

    Tämä on sellaista tilastoa, jota ei tarvitse päivittää uudelleen seuraavina vuosina. Eikä näyttäisi vuosien välinen satunnaisvaihtelukaan olevan kovin suuri kun suunta on joka vuosi ylöspäin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla

    Liikenneviraston julkaisussa ”Hirvionnettomuudet vuonna 2016” onnettomuusmäärät 2011-2016 on linjassa Planterin ilmoittamien lukujen kanssa. Julkaisun mukaan tiedot perustuvat poliisin ilmoituksiin.

    https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2017-05_hirvionnettomuudet_2016_web.pdf

    jees h-valta

    Toki kertoo rajusta kannan kasvusta vaikka aitaa on paljon tehtykkin. Mutta aitahan vain siirtää onnettomuudet niiden ulkopuolisille alueille. Eihän aita muuta kuin ohjaa hirvet kulkemaan eri reittejä ja saattaa olla että aidat jopa tuovat onnettomuuksia alueille joissa niitä ei paljon ennen ole ollutkaan. Hirvet kulkevat aina oli aitaa tahi ei. Vain kulkureitit hiukan muuttuu jos jossain on este. Ja aika kummasti ne pystyvät jotenkin viestimään vai kulkeeko tieto vain sitten muistissa kun eivät ne edes yritä rauhassa kulkien lähestyä aitaa vaan saattavat kiertää aivan reippaan matkan päästäkin. Tätä tosiasiaa ei silti kannata perustaa tutkimuskomissiota asiaa tutkimaan vaan taas kerran annan saman ohjeen kuin Tanelikin, kantaa alas ja rajusti. Se on helpoin ja järkevin tapa.

    Planter

    ”Mutta aitahan vain siirtää onnettomuudet niiden ulkopuolisille alueille.”

    Jos tehdään muutaman kilometrin pätkä, niin saattaa näinkin käydä, mutta ei aina. Kun 2000-luvun alussa valmistui Turku-Helsinki moottoritie ja samalla yhtenäinen 165 km pitkä riista-aita kaupunkien välille, niin kyllä hirvikolarit vähenivät dramaattisesti. Samalla loppuivat mahdolliset hirvien vaellukset kesä- ja talvilaitumien välillä. Samalla alueella syödään nyt kesällä koivut ja talvella männyt.

    ”taas kerran annan saman ohjeen kuin Tanelikin, kantaa alas ja rajusti. Se on helpoin ja järkevin tapa.”

    Nämä ohjeet kaikuvat kuuroille korville, ellei ole esittää niitä kirottuja tilastoja asian tueksi. Riistakeskuksen käyttämät tilastohan näyttävät ettei hirvikanta ole juurikaan noussut vuodesta 2012 jolloin ne olivat loppumassa.

    Yksinkertainen esimerkki panee miettimään, onko jossain jotain vikaa.

    Luken hirvitietotaulukon (riistahavainnot.fi) mukaan hirviä oli 2012 vuonna 85 000 ja nyt 88 500. Nousua 4%.

    Riistakeskuksen mukaan vuonna 2012 hirvikolareita oli 1366 ja nyt 2173. Nousua 59%.

    Kun viidessä vuodessa hirvikolarimäärä nousee 59% ja hirvikanta vain 4%, niin kumpi on todennäköisempää hirvikannan laskennassa on paha virhe tai hirvien kolariherkkyys on lisääntynyt huimasti?

     

    A.Jalkanen

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista

    http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2018/03/Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2017.pdf

    Kun katsoo hirvitalousalueittaisia käppyröitä, huomaa että 2000 – 2005 välillä hirvikannat laskivat, mutta sen jälkeen ei enää juurikaan. Monella alueella Etelä-Suomessa hirvikantatavoite on jo nyt asetettu kolmeen tai sen alle, ja se on monella alueella saavutettukin, pois lukien muutamat alueet Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

    Pistää miettimään, pitäisikö kantatavoitetta edelleen alentaa, jos hirvieläinkolarit ovat nopeassa kasvussa. Ensin pitäisi nähdä erillinen tilasto siitä, mikä on metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen osuus kolareista. Valkohäntäähän on jo yhtä paljon kuin hirveä ja se pakkautuu pienelle alueelle lounaisessa Suomessa.

    rööri roope

    Joko Anneli on hirville heinähäkit ja apekakalot viritellyt vai hupiako aiemmin kirjoittelit?

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 883)