› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 35 36 37 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 12.4.2018, 18:27

    Osuipa silmiini jokin aika sitten Metsälehdessä ollut lukijan kirjoitus taimituhoista. Nelisen sataa vasta istutettua männyntainta oli tullut joko kokonaan tai osittain syödyksi. ”Iskemäkeskeispisteestä” löytyi pesivä koppelo . Ettei vain Tanelilta olisi jäänyt metson pesimäpuuhat huomaamatta viimeisimmällä pieniin taimiin kohdistuneella tuhoalueella.  …mutta, kun alueelta löytyikin hirven jäljet ,oli syyllinen automaattisesti ko sorkkaeläin ilman tarkempaa tutkimista.

     

     

    A.Jalkanen 12.4.2018, 18:37

    En muista onko tässä ketjussa jo uutisoitu Metsästäjä-lehden kirjoitus (jota Heikki Smolander ansiokkaasti kommentoi, Metsälehti nro 6, 29.3.2018), jossa ehdotetaan ruotsalaistutkimukseen vedoten että hirvivahingot taimille vähentyisivät jos hirville jätettäisiin taimikoihin enemmän rehua. Ajatuksena on siis se, että hirvituhoihin vaikuttaa hirvikannan lisäksi rehun määrä per hirvi. Tämähän on sinänsä totta, että kun hirvikanta on noussut ja samaan aikaan avohakkuiden määrä on pysynyt ennallaan ja niitä on uudistettu hirvituhojen estämiseksi enenevästi kuuselle, rehun määrä per hirvi on tietenkin vähentynyt.

    Metsänomistajat haluavat valita kasvatettavat puulajit ja niiden tiheyden ’itsekkäästi’ metsänhoidollisin ja monimuotoisuusperustein eikä hirvitaloudellisin perustein. Merkille pantavaa on myös se, että artikkeli on Metsästäjä-lehdessä, Suomen julkisen riistakonsernin tiedotuslehdessä eikä Jahti-lehdessä, jota julkaisee Metsästäjäliitto.

     

    Artikkeli verkossa:

    https://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsastaja/_read/02-2018/174686.html

    Korpituvan Taneli 12.4.2018, 20:25

    Arvasin että kyllä joku valopää vielä ottaa esiin koppelonkin. Miksi hrven jälkiä on vain juuri siellä missä syöntejäkin. Ilmeisesti hirvi ja koppelo ovat olleet kimpassa ja hirvi on luvannut että minä kyllä teen jäljet joka paikkaan, mistä sinä syöt. Sen verran tarkkaan kyllä alueen seuloimme ettei siellä mitään koppelon pesää ollut tekeillä. En ole varma kyllä koska koppelo pesii, mutta tuskimpa syyskesällä.

    Tämä oli jo toinen kerta kun hirvet söivät keväällä istutettuja männyntaimia. Ensimmäisellä kerralla 2012 syönti tapahtui ohikulkiessa, mutta kun polunpaikka vaihtui monesti, niin tuhojakin tuli melkoisesti.

    Silloin taimia oli kahdessa kuviolla, siellä pienemmällä kuviolla oli pari tainta jotka olivat selvästi linnun syömiä, jopa jäljetkin löytyi.

    Viime kesän syönnissä ei enää ollut kyse ohikulusta, vaan taimikossa oli pyritty edes takaisin, aivan kuin olisi etsitty taimia. Tuho oli kuvion kosteimmassa laidassa, jossa on selkeää soistumaa,

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 12.4.2018, 20:32

    Seuraavaksi ehdotetaan varmaan että jokaista taimikkohehtaaria kohti pitää olla kaksi katoksella varustettua heinähäkkiä hirville.

    Onko se niin vaikeaa ymmärtää että ongelmaan auttaa vain ja ainoastaan syövien leukojen ja täytettävien pötsien määrän vähentäminen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter 13.4.2018, 18:04

    ”Tilastoikaa mitä haluatte ja uskokaa niihin kuin pässi suuriin sarviinsa. Hirviongelma helpottaa vain kantaa pienentämällä…”

    Se on Taneli kuitenkin niin, että kannan pinentämisen perusteena on  niistä tilastoista laskettu Luken hirvimäärän arvio. Ongelma tässä on,että Luken arvio on väärä, koska laskentaan käytetyt luvut ovat virheellisiä. Nykyinen kanta on arvioitu 88 500 suuruiseksi. Se on kuitenkin paljon suurempi. Kaikki lienevät likimain yhtä mieltä, että paras mittari on hirvikolareiden määrä. Lasketaan mitä se näyttää:

    Vuonna 2012 hirvikolareita oli 1366
    Vuonna 2017 hirvikolareita oli 2173

    Luken arvio hirvikannasta vuonna 2012 oli 85 000.
    Jos oletetaan, että hirvikolarimäärä kasvaa samassa suhteessa kuin hirvimäärä, olisi vuoden 2017 hirvimäärä 1,59 x 85 000 = 135 000

    Lukekin on ainakin 2016 käyttänyt yhtenä muuttujana hirvikolareita kannan laskennassa, mutta se on ottanut kolarimäärän riistavahinkorekisteristä, jossa on aivan liian pienet määrät.
    Hirvikolareiden määrä riistavahinkorekisterin mukaan oli vuoden 2017 loppuun mennessä vain 1278 kolaria, kaiken lisäksi kolarimäärä on huomattavasti edellisen vuoden kolarimäärää pienempi.

    Kyseisiä kolarimääriä voi ihmetellä vaikkapa riistakeskuksen toimintakertomuksen sivuilta 29 ja 59.

    Viimeisimmässä Metsälehdessa uutisoitiin, että hirvien metsävahinkoja korvattiin 1,4 miljoonalla eurolla. Toimintakertomuksen sivulta 29 voidaan lukea, että hirven aiheuttamien, korvattavien metsätalousvahinkojen määrä oli 937 217 €.

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Toimintakertomus-2017.pdf

    Korpituvan Taneli 13.4.2018, 19:03

    Planter:

    ”Se on Taneli kuitenkin niin, että kannan pinentämisen perusteena on  niistä tilastoista laskettu Luken hirvimäärän arvio. Ongelma tässä on,että Luken arvio on väärä, koska laskentaan käytetyt luvut ovat virheellisiä. Nykyinen kanta on arvioitu 88 500 suuruiseksi. Se on kuitenkin paljon suurempi.”

    No kyllähän minä sen tiedän ja siksi alkaakin jo vähän ärsyttämään kun sanotaan vaan että ans kattoo mitä viranomaiset saa aikaan. Alkaa olla jo aika ravistella hirvipolitiikan perusteita lakitasolla, kun nykyinen systeemi tuottaa vain valheellisia tilastoja, joiden perusteella tehdään sitten hulluja päätöksiä. Nyt pitää antaa potkut koko riistahallinnolle ja ottaa järki käteen näissä asioissa. Siellä on riistahallinnossa aivan liikaa väkeä ja siksi pitää hirviä, susia sun muita saada lisää että saadaan kaikki riistahallinnon väki työllistettyä paperien siirtelyllä pöydältä toiselle ja viisaitten lausuntojen antamiseen toinen toisilleen.

    Planter:

    ”Kaikki lienevät likimain yhtä mieltä, että paras mittari on hirvikolareiden määrä. Laskentaa mitä se näyttää:

    Vuonna 2012 hirvikolareita oli 1366
    Vuonna 2017 hirvikolareita oli 2173”

    Tässäkin pitää ottaa huomioon että tuon 5 vuoden aikana on rakennettu valtion varoin hirviaitaa muutama tuhat kilometriä. Eli meille on tuona aikana tullut paljon sellaisia vilkkaasti liikennöityjä tiekilometrejä, joihin hirvi pääsee toljailemaan vain jos joku on rikkonut aidan.

    Eli jos hirvikanta olisi pysynyt vakiona tuon 5 vuotta, olisi kolareitten määrän pitänyt tippua reilusti, kannasta riippumattomista syistä. Eli nuo luvut ovat paljon pahempia kuin ne pelkät numerot osoittavat.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 13.4.2018, 22:46

    Tuo 2173 hirvikolaria on poimittu Omariista-palvelusta , jonne SRVA-toimijat kolarit kirjaavat paikalla käytyään. Samaan tietokantaan syötetään myös metsätyksenaikaiset hirvihavainnot ja arviot jäävästä kannasta. Ko osoitteeseen ollaan jossakin vaiheessa kirjaamassa myös hirvien aiheuttamat vahingot maa-ja metsätaloudelle. Tämän jälkeen kaikki oleellinen tieto löytyy samasta osoitteesta.

    Tietojen vääristelystä on turha syytellä ketään. Lähimmäs totuutta päästään valitettavasti vasta useamman vuoden jälkeen , kun tilastot tarkentuvat koetun perusteella. Absoluuttista totuutta ei valitettavasti tiedä kukaan. Aina jää tilaa arvailuille.

    Korpituvan Taneli 14.4.2018, 01:58

    Kanta-arvio on tietysti aina kanta-arvio, somasti vain sattuu että sitä joudutaan yleensä tarkentamaan ylöspäin.

    Varsinaisesta valheellisesta tilastoinnista voidaan jo puhua kun puhutaan nykyisestä hirvivahinkojen arviointi ja korvaus järjestelmästä. Sen systeemin ainoana tarkoituksena on vain valheellisen tilaston aikaansaanti.

    Entäs sitten se tavoitekanta? Mikä estää sen asettamisen alle 2 elukkaa per 1000 ha? Ei siihen kerralla tarvitse sitten päästä, mutta olis edes oikean suuntainen tavoite.

    Entä miksi ei kelpaa lupamaksujen poisto ehdotus? Ei tulisi niin kalliiksi metsästäjille.

    Onko se tosiaankin niin vaikeaa ymmärtää että syövien leukojen ja täytettävien pötsien määrää pitää vähentää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen 14.4.2018, 11:32

    Tämä on olennainen kysymys: ”Entäs sitten se tavoitekanta? Mikä estää sen asettamisen alle 2 elukkaa per 1000 ha? Ei siihen kerralla tarvitse sitten päästä, mutta olis edes oikean suuntainen tavoite.”

    Vastaus: metsästäjillä on (vielä toistaiseksi) enemmän valtaa kuin ns. sidosryhmillä, kun tavoitekannoista päätetään.

    Reijo Vesterinen kirjoittaa MT:ssä 13.4.2018: ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä luopumista metsänomistajat tuskin kannattavat. Metsästäjille se saattaisi sopia. Samalla nimittäin luovuttaisiin pyynti­lupamaksuista, esimerkkinä metsäkauris.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.231269

    Kohtalaisen kalliiksi tulee hirvenlihan hankinta pakastimeen. Ainakin minulle sopii, että luovutaan tuhojen korvausjärjestelmästä ja alennetaan vastaavalla summalla kaatolupamaksuja, JOS samaan aikaan metsästäjät sitoutuvat alentamaan alueellaan hirvieläinkannan tasoa sidosryhmien haluamalle tasolle (hirvi ja valkohäntäpeura).

    Timppa 14.4.2018, 12:45

    Kerrotko Taneli miten sinne hirvikolarisivustolle pääsee, jota olet referoinut.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 35 36 37 … 87 88 89