› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 33 34 35 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 11.4.2018, 18:43

    Hirvet talvehtivat myös merenrannan pöpeliköissä ja kyllä niitä täällä jahdataankin. Yhdellä porukalla on 8 gubbea ja vajaa sata lupaa, ihan kaikkia lupia ei varmaan ehditä käyttää. Hirvenmetsästys on jossakin harrastamista ja jossakin bisnestä. Maanomistajat sijoittavat metsärahoja kuusen uudistamiseksi juurikäävän saastuttamiin aukkoihin, vaikka kolmasosa päätehakkuusta meni ved pinoon (lahopökkelöt), näin siis tehdään Strömsössä ja mitä näitä paikkoja nyt on. Kuusikot on lahoja ja männiköt ja koivikot päätyvät sellutehtaalle tai energiaksi ja muutama gubbe myy hirvenlihaa.

    Timppa 11.4.2018, 18:51

    ”Valhe, emävalhe, tilasto”  Tuosta Suorittavan tilastosta ei kyllä voi tehdä mitään tieteellisiä johtopäätöksiä, koska oleellisia muuttujia ei ole otettu huomioon.  Jos vaikka hirvimäärä olisikin kasvanut 20 %, niin tilasto alkaisi näyttää toiselta.  Tietysti säätkin saattavat vaikuttaa.  Samoin se kuinka monta metsästyspäivää käytettiin.

    Huomiota herättää lupien alhainen käyttömäärä.  Luulisin, että se saattaa kertoa juuri tuosta hirvien muutosta pois joiltakin alueilta.

    suorittava porras 11.4.2018, 18:59

    Tilastoa voi tutkia pidemmältäkin ajalta RiistaWebistä.

    Vuonna 2015 pyyntilupia oli lähes 900 kpl vähemmän verrattuna vuoteen 2017 ja lupien käyttöaste n. 85%

    Tämä siis Rannikko-Pohjanmaalla…

    Verrataampa vielä metsästyspäivien määrää Suomessa vuosina 2016 ja -17.

    Vuonna 2016 on kirjattu 79957 metsästyspäivää(/hirvi) ja vuonna 2017  lukema on 87580 , vaikka jahti alkoi myöhemmin. Hirviä kaadettiin n. 7000 yksilöä  enemmän , kun vuonna 2016.

    Timppa 11.4.2018, 19:12

    ”Vuonna 2016 on kirjattu 79957 metsästyspäivää(/hirvi) ja vuonna 2017  lukema on 87580 , vaikka jahti alkoi myöhemmin”

    .Meidän porukka metsästi viime syksynä 11 viikonloppuna, mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut.  Kyllä päiviä tuli.  Kuinka kauan porukat jaksavat lyhyitä päiviä huonoissa keleissä?

    Korpituvan Taneli 11.4.2018, 19:19

    Nuo kaksi vuotta eivät ole verrannollisia, koska hirvikanta on rannikolla räjähdysmäisessä nousussa.

    Onhan rannikon pojatkin saaneet kaatoja kun keskittivät kaiken tarmonsa ensimmäisiin päiviin ja uhrasivat arkipäiviäkin herrojen kotkotusten takia.

    vahinkoeläimiä pitää saada pyytää aina, eli tavattaessa ammuttava niinkuin villisika.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 11.4.2018, 19:29

    Näyttää hirvikanta olevan jo lasku-uralla . Samaa tasoa , kun vuonna 2013. Alimmillaan se oli vuonna 2011 ja korkeimmillaan tällä vuosikymmenellä vuonna 2016…siis Rannikko-Pohjanmaalla

    Vuonna 2012 hirviä kaadettiin ko alueella 1200 kpl vähemmän kun vuonna 2017. Lupien käyttöaste oli tuolloin 79%.

    Korpituvan Taneli 11.4.2018, 19:37

    Tuossa hirvikannan koossa se Timpa periaate vale, emävale tilasto nyt ainakin pääsee oikein kukkaansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 11.4.2018, 19:41

    Ei pidä uskoa ihan kaikkea , mitä kylillä puhutaan.Luvut ovat niitä , jotka ovat toteutuneet tai joita metsästäjät ovat tilastoihin kirjanneet.

    Planter 11.4.2018, 19:52

    Suorittava: ”Vuonna 2016 on kirjattu 79957 metsästyspäivää(/hirvi) ja vuonna 2017 lukema on 87580 , vaikka jahti alkoi myöhemmin”

    Yritetäänkö tällä kertoa, että sitä enemmän tulee metsästyspäiviä, mitä lyhyempi on metsästyskausi?

    Eikö tullut mieleen, että 2017 pyyntilupia oli 26% enemmän, kuin 2016. Siitä huolimatta metsästyspäiviä oli vain 9,5% enemmän. Se kertoo lisääntyneestä hirvikannasta.

    Planter 11.4.2018, 20:01

    Tässä syy Rannikko-Pohjanmaan tilanteeseen:

    Pyyntiluvat
    2010   2583
    2011    2317
    2012   1371
    2013   1368
    2014   1483
    2015   1727
    2016   2320
    2017   2610

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 33 34 35 … 87 88 89