Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Timppa

    Kyllä hirvi on tosiaankin suojelukohde ainakin joillekin maatalousministeriön virkamiehille, jotka saivat aikaan metsästyksen aloittamisen myöhentämisen perustelulla, että näin saadaan isompia vasoja.   Vaikka sitten kolaritkin lisääntyisivät.  Ja vaikeutunut metsästys karkoittaisi metsästäjiä pois lajin parista.

    Mikä on koiramiesten rooli tuossa hirvikannan lupamäärien säätelyssä, en osaa sanoa.  Eräs ongelma on, että joillakin hirvitalousalueilla hirviluvat jaetaan pinta-alojen mukaan.  Hirvitihentymäalueille jää ylisuuri hirvikanta.  Esimerkiksi meidän yhteismetsän yksi tila kuuluu alueeseen, jossa ovat jo monena syksynä saaneet ammuttua hirvet 3 viikonlopun aikana.

    Hirvien käyttäytymisessäkin tapahtuu muutoksia.  Em alueelta hirvet vaelsivat vielä 15 vuotta sitten vedenjakaja-alueelle talvehtimaan.  Nyt ainakin suuri osa jää talvehtimaan kesälaitumilleen.   Kaiketi ovat huomanneet, että syötävää löytyy lähempää.  Metsät ovat kuusivoittoisia, joten ei aonakaan meidän tarvitse huolehtia asiasta.   Lupapolitiikassa pitäisi käyttäytymismuutoksetkin osata ottaa huomioon.

    Metsuri motokuski

    Miksi ihmeessä sinulla Timppa on että hirvijahdin aloittaminen myöhemmäksi oli niin vaikea asia ? Onko sillä  väliä alkaako se kaksi viikkoa myöhemmin vai aiemmin. Meillä ainakin on paljon parempi nykyinen aika kun ei ole kylmiöitä eikä hirvikärpäsistäkään ole haittaa. Pysyvä lumi tulee juuri ennen joulua joten hyvin ehditään hirvet tapaa nykyisellä aikataulullakin.  Muistan kun yksi vuosi aloituksessa oli 18 astetta lämmintä. Olihan se vähän kuin kesällä onnettomuushirvien pyyntiä. Lihat jaettiin samantien ja jokainen vei nyssäkän kotiinsa. Ruhon riiputus ei tullut kyseeseen.

    Kiimaan ei asialla ole mitään vaikutusta kun koirien treenaajat ovat jo hyvissä ajoin metsässä ja pöllyttävät hirviä ihan samanlailla kun ennen jahtia.

    Minusta ajankohta on hyvä ja sopii erityisen hyvin meille

    suorittava porras

    Metsästysajan siirto myöhäisemmäksi on mielestäni vain myönteinen asia. Marjastajat ja pienriista metsästävät ja muut lunnossa liikkujat voivat toteuttaa harrastustaan rauhassa , kun hirvijahti alkaa nykyiseen aikaan. Maanviljelijätkin ehtivät syyskiireidensä helpotettua lokakuun puoliväliin mennessä  paremmin jahtiin mukaan.

    Lihan käsittelyyn ei läheskän kaikilla seurueilla ole asianmukaisia tiloja , minkä vuoksi kelien viilenemistä odotetaan jo muutenkin , että saalis saadaan syömäkelpoisena pakastimeen asti. Lämpimällä säällä liha alkaa pilaantua  hyvin nopeasti ja lihan ominaisuuksia parantava saaliin riiputtaminen on mahdotonta ilman tarkoitukseen sopivia kylmätiloja.

    Lumi tai kuurainen maa autta saaliin paikallistamisessa .Tällöin syntyy harvemmin turhia ajoja , jotka suuntautuvat joko alueille , jossa ei voi syystä tai toisesta metsästää tai siitä aiheutuu liikenteeseen kohdistuva vaaratilanne. Epäonnistuneen riistalauauksen jälkitoimetkin on helpompi saattaa kunnialliseen päätökseen , kun lumen peittämä maa on apuna havaintoja tehtäessä.

    Pitkä metsästyskausi johtaa myös siihen , että seurueet ovat jahdissa eri aikaan. Tällöin hirvi on turvassa edetessään alueelle , jonka metsästäjät ovat ”vapaalla”. Tässäkin tilanteessa epäonnistunut metsästystapahtuma aiheuttaa riskejä liikenteelle . Kun mahdollisimman moni seurue on liikkeellä smaan aikaan , ovat hirvien piilopaikat vähissä.

    Seurueita yhdistämällä voitaisiin metsästyksen tehoa kasvattaa huomattavasti. Esim. tarvitaanko pienessä pitäjässä yhtä seuraa enempää?Jokainen ylimääräinen rajametri lisää kitkaa ja hankaloittaa toimintaa.

     

    Timppa

    Eihän ketään pakoteta aloittamaan aikaisemmin  Silloin ne porukat, jotka haluavat siirtää jahtia, niin sitten tekevät sen.  Miksi sitten porukoiden, joilla on kylmiöt ja hyvät lihankäsittelytilat pitäisi mukautua sellaisten käytäntöön, joilla niitä ei ole.  En todellakaan ymmärrä.  Sen totean että meillä jahti aiemmin aloitettiin toisena luvallisena viikonloppuna.  Silloin oli lehdet suurimmaksi osaksi pois ja ilmatkin viiletä.  Jos olisi tosi helle, niin silloin varmaan meilläkin olisi siirrety jahtia.

    Etu lumesta on tuo haavakon seuraaminen.  Sehän on selvä.  Mutta on lumesta haittaakin.   Se vie hajuja pois metsästä, joten hirvi osaa helpommin karttaa metsästäjää.  Nykyisten GPS-laitteiden takia nuo väistöliikkeet on helppo havaita.   Viime syksynäkin vasaporukka kävi kääntymässä jossain 60 metrissä takanani.  Nähtiin silloin jälistä.  (en olisi pystynyt sinne ampumaan.)  Meillä on niin hankalat maastot (louhikoita ja jyrkänteitä), ettei niissä motoa pienemmällä koneella ole mahdollista hakea saalista.  Siksi aikuiset hirvet pyritään ampumaan teiden tuntumaan.  Jos jahti siirtyy lumivaiheeseen, niin sitten voi olla useampikin viikonloppu, kun hirvet haistavat metsästäjän.  Porukka alkaa kyllä tympiintymään ja keksii eri syitä poissaoloilleen.

    Sitten on alueita, joilta hirvet häipyvät talvilaitumilleen.  Siis tilanne vaihtelee monin tavoin ja ei valtio saa metsästystä vaikeuttaa.  Saahan nyt juodakin ravintolassa itsensä humalaan koska vain.  Miksi ihmeessä metsästäjiä kohdellaan näin.

    Planter

    Vaikka metsästysaikaa pidennettäissiin, ei se estä aloittamata vaikka joukuussa, niin jotkut tekevät nytkin, että saadaan aluelle talvehtimaan asettunut lauma poistettua.

    Niille porukoille, joilla on asianmukaiset teurastamot se antaisi pelivaraa valita sopiva ajankohta. Sillon kun saadaan porukka kasaan  tai silloin kun hirvet ovat omalla alueella. Lupien käyttöaste varmaan kasvaisi niillä alueilla, joilla se on nyt pieni.

    Jos hirvikantaa on tarkoitus pitää kurissa, syyskuun alusta helmikuun loppuun, jokainen porukka valitkoon sopivan ajankohdan.

    Tolopainen

    Miksi Jahdin aloitukseen ja lopetukseen pitää olla tiukka raja. Kevät olisi erittäin hyvää pyyntiaikaa kun hanki kantaa ja on valoisaa. Miksi joulukuun pimeydessä pitää yrittää jahdata kun siitä ei mitään tule.

    Planter

    Nyt kun oli pakko nostaa lupamääriä, niin ilmeisesti piti lyhentää jahtikautta, ettei vaan kaikki luvat tulisi käytettyä. Eivätkä tulleetkaan käytettyä.

    Korpituvan Taneli

    Lupa-ajan lyhentämisellä on vain yksi tarkoitus saada entistä enemmän käyttämättömiä lupia tilastoihin. Erityisesti rannikon alueella suorastaan estetään hirvien ampuminen, kun ne ehtivät lähteä jo lätkimään talvilaitumille. Muualla tuo lyhennys haittaa ainakin peltohirvien kaatoa.

    Toisaalta esim. meidän alueen seura on aina lähtenyt liikkeelle vasta lokakuun lopulla. Onhan niitä viimeisiä joskus sitten ammuttu vielä Joulun välipäivinä.

    Olen kyllä Tolopaisen kanssa samaa mieltä että sinänsä turhia nuo rajoitukset. Vahinkoeläimiä pitäisi saada ampua koko vuoden.

    kunhan nyt olisi edes Elokuun puolesta välistä vuoden loppuun, niin eiköhän sekin riittäisi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    rööri roope

    Nyt on hyvä keli hirvestää.Hirvi uppoaa lähes metrin alas päin jahtaaja hiihtelee hangen päällä(jotkut m-kelkalla)ei tarvii ampuu riittää terävä leukku tai tussari.

    suorittava porras

    ” Erityisesti rannikon alueella suorastaan estetään hirvien ampuminen, kun ne ehtivät lähteä jo lätkimään talvilaitumille. Muualla tuo lyhennys haittaa ainakin peltohirvien kaatoa.”

    Kaatotilastoa Rannikko-Pohjanmaalta :

    Vuonna 2016 kaadettiin pidemmän pyyntiajan puitteissa 2522 hirveä .Lupien käyttöaste 77,2%

    Vuonna 2017 pyyntiajan lyhentämisestä huolimatta samalla alueella kaadettiin 2735 hirveä .Lupien käyttöaste 77,5. Siis lyhennetystä ptyyntiajasta huolimatta 213 yksilöä enemmän ja samalla ”hyötysuhteella” , kun jahtiajan ollessa pidempi.

    Peltohirviä saa metsästää edelleen syyskuun 1 .päivästä alkaen , joten mesästysajan lyhentäminen ei vaikuta siihen metsästysmuotoon millään tavalla . Valkohäntäpeuroja on mahdolista väijyä muuallakin , kun pellolla kyseisestä ajankohdasta alkaen.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 883)