Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • suorittava porras

    …eli pahin mahdollinen toteutuu . Hirvikantaa pidetään yllä vain susille. Kun rauhoitus on voimassa , hirviä ei voi metsästää , vaikka vahinkoja syntyy.Tuskimpa niitä havaintojakaan kovin paljon kertyy , kun ei metsästetä. Aseet laitetaan pysyvästi naftaliiniin , eikä kukaan ole tarttumassa toimeen , kun hirvikanta jälleen ryöpsähtää yli äyräiden.

    Timppa

    Muistelen joskus lukeneeni, että hirvenmetsästäjille sattuu vähemmän hirvikolareita.  En tiedä, että pitääkö väite paikkansa.  Meikäläinen ajaa kuitenkin hirvivaara-alueella rauhallisesti ja katselee näkyykö valkoisia hirvenjalkoja reunametsässä.  Tuskinpa kaikki hirvestäjät näin menettelevät.  On meidänkin porukassa muutama, jolla oli läheltä piti tilanne.  Sitten oli meno rauhoittunut.

    Itselle on sattunut pari läheltä piti-tilannetta vastaantulijan ajovirheen takia.  Toisessa tapauksessa vastaantulevassa autossa olisi tullut ruumiita, mutta sain väistettyä.  Tätä taustaakin vastaan ymmärrän kyllä, että hirvikolaririskiä ei ehkä pidetä kovin suurena monien hirvimiesten mielessä, koska siihen voi siis omalla ajotavalla ainakin vähän vaikuttaa.

    Minusta hirvikolaririski on kuitenkin varteenotettava.  Eräs ongelma on se, että liian pieni riski johtaa liikenteessä tarkkaavaisuuden herpaantumiseen.   Toinen riski on sekin, että hirvien vaellukset tuovat hirviä uusiin ympäristöihin.  Jos siis kanta ammutaan jossain liian pieneksi, niin sinne siirtyy uutta sakkia joko Suomesta tai rajojen takaa.  Tulokkaat eivät osaa sopeutua ympäristöön kuten esimerkiksi teki  eräs pantahirvi, joka menestyksellisesti seikkaili Viitasaarella 4-tien kahta puolen.

    Olen täällä moneen kertaan todennut senkin, että hirvenmetsästyksen myöhentäminen lisäsi merkittävästi kolaririskiä.  Sitä ihmettelen, miksei päätöksenteossa ole tätä otettu huomioon.  Minusta siis kohtuullinen mahdollisimman tasainen hirvikanta minimoi riskit.  Eikä hirvien vertailu rattijuoppoihin ole mitenkään asiallista.  Hirvestä tulee hyvää paistia.

    Apli

    Näyttää salakaatojen osuus olevan kasvussa, nythän siihen on ollut erinomainen talvi, itse en ole syyllistynyt vaan luottanut hirviporukoiden toimintaan, miten pitkään se on toinen juttu. Mitenkä paljon poliisia asia kiinnostaa? Ja kuka välittää? Hirviraivo on kova sen huomaa kun käy keskustelua esim naapuri metsänomistajien kanssa, aika moni alkaa olla valmis laittomuuksiin..

    Apli

    MTK ja Metsänhoitoyhdistyksien olisi korkea aika ryhdistäytyä tässä asia ja HETI nehän kertovat ajavan metsänomistajien asiaa?

    MJO

    Tiedän kyllä vihan tunteen kun oma koira raadellaan kuoliaaksi, omalle koiralle on käynyt näin, tosin tekijänä oli toinen koira. Yritän vaan laittaa asian oikeaan mittakaavaan. 

    Jos plater olisi tiennyt oman koiran kohtalon. Olisitko vienyt koirasi siitä huolimatta raadeltavaksi?  Jos vastauksesi on ”En olisi”

    Älä sitten yritä vähätellä asiaa, kun ei kukaan metsästäjäkään vie koiraansa tahallaan tapettavaksi. Sen vuoksi niitä oli vain 43.

     

    MJO

    Näyttää salakaatojen osuus olevan kasvussa

    Minusta tuo on vain hyvä. Toivottavasti ei kiinnosta poliisia.

    Planter

    Uutisointi hirvivahingoista on vähän mitä sattuu.

    Kolme vuotta sitten uutisoitiin pohjanmaalla, että hirvivahingot ovat historiallisen alhaalla ( koska korvaussummat olivat historiallisen alhaalla)

    https://yle.fi/uutiset/3-7866962

    Saman logiikan mukaan nyt pitäisi uutisoida, että hirvivahingot ovat moninkertaistuneet, mutta nyt ovatkin korvaukset moninkertaistuneet, eivät vahingot.

    https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/625545-hirvivahinkokorvausten-maara-moninkertaistui-etela-pohjanmaalla

    Metsälehden otsikko on oikein, mutta metsänomistajille maksettava korvaussumma (1,4 milj.) on uutisessa väärin. Samoin näkyy olevan muillakin tiedotusvälineillä. Lieneekö tarkoitus rauhoitella kuumana käyviä metsänomistajia niputtamalla taimikkokorvausuutiseen juurikaspellotkin, että korvaus näyttää paremmalta?

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvivahinkokorvauksissa-iso-nousu/

    Korvaussummassa ovat mukana myös maatalousvahingot, mikäli uskomme riistakeskuksen vuoden 2017 tilinpäätöstä, joka kertoo näin:

    ”Hirven aiheuttamien, korvattavien metsätalousvahinkojen määrä 937 217 € on yli kaksinkertainen edellisenä vuotena korvattuun verrattuna. Hirvieläinten aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin riistavahinkorekisterin mukaan 439 901 euron arvosta”

    oksapuu

    Päivän Hesarissa juttua Angelin ja Karigasniemen hirvitilanteesta…

    Nälkään kuolleita hirvenraatoja löytyy keväällä taas metsistä.

    Timppa

    Tunnen siellä Karigasniemellä Tenon rannalla asuvan perheen, jonka lähellä on poroaita.  Kertoivat kuinka vain aita helähtää, kun syysyönä hirvet tulevat Suomen puolelle.  Yhden raadon minäkin olen tavannut.  Purovarsien pajukot on jo aikaa sitten syöty ja ne muutamat männyntaimet, joita noilla korkeuksilla syntyy.  Ruokana hirviparoilla on tunturikoivua elleivät sitten löydä poron ruoaksi käytettyä heinää kuten jutussa kerrottiin.

    Metsästys on vaikeaa.  Syyskuussa hirvet ovat vielä pääosin Norjan puolella.  Suomen puolelta löydetyt lähtevät kyllä heti kauas.  Olen muutaman kerran kuullut, kun ajo häipyy johonkin tuntureiden taa.  Kevon puisto taitaa olla suosikkipaikka.  Siellä ei taida saada ampua.  Norjassakin metsästys on vaikeaa.  Kuten jutussa kerrottiin, niin paikoin ei saa käyttää moottoriajoneuvoja.  Jos sitten sattuu saamaan saalista, se on tuotava punnittavaksi, sillä kaatolupamaksu määräytyy kilohinnan mukaan.  Näyttää, että Norjan viranomaiset ovat vielä tehokkaampia metsästyksen vaikeuttajia kuin suomalaiset virkaveljensä.

    Jutussa kerrottiin sitä kuinka hirvet ovat nälissään kesyyntyneet ja syövät ihmisten pihoilta kaikenlaisia kasveja.  Eivät aina edes pakene ajettaessa vaan käyvät päälle.  Luulisi paikallisten käyttävän vähän oman käden oikeutta tällaisia kohtaan.

    A.Jalkanen
Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 883)