Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • suorittava porras

    Riista Web oli lähteenä . Sieltä voi seurata tilanteiden kehitystä eri alueilla aina vuoteen 2000 saakka jopa riistanhoitoyhdistyksittäin.

    Timppa

    Mielenkiintoista olisi nähdä vuoden 2017 hirvikolareiden määrän muutos aikaisempiin siltä ajalta, kun hirvestyksen aloittamista siirrettiin.

    Berza

    Ikävä kyllä hirvieläinkolareita tulee eniten juuri metsästyksen aikana.

    Siinä mielessä paras olisi, jos metsästysaika olisi mahdollisimmän lyhyt.

    Olisiko pelkkä Joulukuu paras 🙂

    suorittava porras

    Näin Närpiössä – kohta koko Suomessa ?

    ”Tänä talvena susihavaintoja on tehty närpiöläiskylissä runsaasti. Esimerkiksi Pirttikylässä puolet hirviluvista jäi syksyllä käyttämättä, kun koiria ei voitu susien vuoksi päästää metsään.”

    ja  alueen metsästäjien mietteitä…

    ”Hirvivahingoista tulistuneet metsänomistajat saavat näillä näkymin varautua huonoihin aikoihin, sillä syksyn hirvenmetsästys ei Hagojen mukaan näytä hyvältä. Ilman koiria metsästys ei onnistu, ja harva haluaa ottaa sen riskin, että sudet tappavat koiran.”

    ”Koirat ovat meille perheenjäseniä. Ainakaan meidän koiriamme eivät sudet syö”, Kaisa Haga sanoo.

    Asiasta laajemmin MT:ssa  tänään

    Gla

    Kun autoilijat joutuvat ajamaan hirvieläinten seassa 10000 kolarin vuositahtia, se ei ole syy alentaa hirvieläinkantaa. Ratkaisu on alentaa ajonopeuksia ja rakentaa hirviaitoja.

    Kun susien saaliseläinten määrää kasvatetaan ja siitä seuraa susien määrän kasvu, ratkaisuna on kasvattaa susien saaliseläinten määrää.

    Kun männyn ja koivun kasvatuksen suosio hiipuu riskien takia ja siitä seuraa laidunnuspaineen kasvaminen jäljelle jääneissä mänty- ja koivutaimikoissa, suosittelette männyn ja koivun kasvatuksen lisäämistä laidunnuspaineen tasaajana.

    Jos nyt edes kerran ottaisitte siellä riistahallinnossa ja metsästysporukoissa järjen käteen ja edes yrittäisitte miettiä asioiden syy- ja seuraussuhteita sekä vastuujakoa. Visakallon ennuste riistanhoitomenetelmien kehityksestä on taas askeleen lähempänä todellisuutta.

     

    A.Jalkanen

    Hyvin kirjoitettu, Gla. Eivät metsästäjät ihan kädettömiksi jää ilman koiria: onhan ajometsästys keksitty. Metsään lähtevät koirat pitäisi suojata susiliivin, gps-laitteen ja GoPro-kameran avulla, jotta apua osattaisiin lähettää pian, mikäli susilauma iskee. Toinen vaihtoehto on se, että koiran mukana on aina ohjaaja.

    MJO

    Jos meidän alueella alkavat sudet mellastamaan, niin silloin saavat minun puolesta sudet ja niiden halaajat hoitaa hirvikannankin.

    Pyytäkööt susien halaajat hirvet ajoketjuilla. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa. Jos susiliivi pelastaisikin koiran hengen, muttei siitä enää metsästyskoiraa tule.

    pikkutukki

    Hirvikoiran tulee työskennellä itsenäisesti Anneli ! Ei siinä ohjaaja kulje vierellä .

     

    Puuki

    En ole koiran kanssa itse metsästänyt koskaan mutta läheltä seuranneena tuntuu melko mahdottomalta , että koira ja sen ohjaaja kulkisi yhtä mukaa jatkuvasti hirvijahdissa. Gps- seurantalaite metsästyskoirilla on ollut käytössä jo pitkään. Jos ja kun välimatkat on pitkiä, saattaa koiran suojaaminen olla melko mahdotonta susilauman hyökkäyksen sattuessa.

    Susia on toisin paikoin liikaa,  samoin kuin hirviäkin.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    A.Jalkanen

    Meillä oli jämtlanninpystykorva, joten toki tiedän, että koiran pitäisi työskennellä yksin. Susitilanne on nyt kuitenkin ilmeisesti mennyt paikoin sellaiseksi, että uusia konsteja pitää miettiä metsästyksen avuksi. Heittelen tässä siis ilmaan ajatuksia, joita voi sitten ’ampua’ alas.

    Kaikki metsästyksen apuvälineet pitäisi olla ilmaisia niiden käyttäjille. Kuulemma susiliivin kehitys laahaa, eli niitä pitäisi ottaa käyttöön niin kehittäjät saisivat rahaa. Riistahallinto voisi myös tukea tätä lupamaksuvaroista. Tuohon psykologiseen puoleen en osaa ottaa kantaa: meneekö suden kohdannut koira pilalle. Joskushan ne risteytyvät, niin ettei se ’suhde’ aina välttämättä noin huonosti mene.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 883)