› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 26 27 28 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 28.3.2018, 11:23

    Hirvitiheystavoitteiden haarukka on kaventunut, mutta tavoitteet ovat edelleen liian korkeita mm. Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.229702

    mehänpoika 28.3.2018, 11:58

    Hirvitiheystavoitteet ovat olleet vuosikymmeniä mutta niitä on vain ”pyritty” noudattamaan. En ole huomannut, että niitä olisi juuri milloinkaan alitettu. Juuri alittamiseen pyrkiminen voisi ohjata hirvikannan ”tavoitteeseen”.

    Tavoitteetkin ovat metsästäjien keksimiä. Niillä vain aiheutetaan ennalta määrätty määrä hirvikolareita sekä mittavasti taimikkovahinkoja ja metsänomistajille pahaa mieltä.

     

    A.Jalkanen 28.3.2018, 12:08

    Metsämakasiinin kartasta näkyy että kyllä joillakin alueilla ollaan tavoitteessa.

    MJO 28.3.2018, 12:51

    Korjaus. Kartasta näkyy, että kyllä joillakin alueilla ARVIOIDAAN olevan tavoitteessa.

    Nuo arviot ovat kyllä parin vuosikymmenen aikana tulleetkin selväksi.

    Planter 28.3.2018, 13:50

    Makasiinissa oleva kartta päivittyy vasta parin kolmen vuoden kuluttua tarkemmaksi, jos historia toistaa itseään tullee noin puolikas hirveä lisää.

    Alla olevat kartat kertovat ehkä paremmin miksi tämä on vaikeaa. Paikoin on tihentymiä, joissa voi olla havaintoja yli 50/ 1000 ha, vastaavasti on alueita, joissa ei ole tai ei ole havaittu juuri lainkaan elämää. Kun tavoitteet asetetaan niin, että joka paikassa pitäisi olla metsästettävää, niin joissakin paikoissa niitä on ihan mahdottomat määrät.

    Timppa 28.3.2018, 14:40

    Näkyy tuon kartan mukaan meillä päin olleen hirviä.  Mikä kyllä pitää paikkansakin.  Mahtaakohan vesistöt vaikuttaa?  Esimerkiksi Keski-Suomessa Päijänteen itärannalla on useita tihentymiä.  Toki ne ovat karuja, jolloin niille kerääntyy talvehtivia hirviä.  Hämmästyttävästi ollaan kuitenkin onnistuttu mäntyjä kasvattamaan.

    A.Jalkanen 28.3.2018, 15:19

    Hyvät kartat Planter. Löytyy verkosta paikasta http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitieto. Oikean reunan valikosta pitää valita ensin hirvitalousalue ja sitten lämpökartat > havainnot yhteensä.

    Luke raportoi muuten että Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %.

    Katsoin Varsinais-Suomen karttoja. Hirvihavaintoja on luokkaa 10-20 / 1000 ha. Jos ajattelisi että noiden lisäksi alueelle pakkautuu sata tuhatta valkohäntäpeuraa ja vielä metsäkauriit päälle, niin eipä olekaan ihme, että peltiä rytisee ja punkit juhlivat.

    suorittava porras 28.3.2018, 18:09

    ” Jos ajattelisi että noiden lisäksi alueelle pakkautuu sata tuhatta valkohäntäpeuraa”

    Varsinais-Suomeenko? Jääväksi kannaksi on ilmoitettu vajaa 17 000 yksilöä ko alueelle.

    Hirviä näyttäisi jääneen n. 3750 yksilöä , mikä on noin 50 päätä enemmän , kun vuoden 2016 metsästyksen jälkeen.

    A.Jalkanen 28.3.2018, 18:44

    Kiitos täsmennyksestä: vhp esiintyy koko Lounais-Suomessa, ei pelkästään Varsinais-Suomessa. Mistä muuten suorittava löysit jäävät kannat ja kuinka suuri on alueen pinta-ala? Noista määristä suoraan laskien tulisi vhp + hirvi yhteiskannaksi 50-100 yksilöä per 1000 ha?

    Planter 28.3.2018, 18:59

    Linkin dokumentissa on kartta josta näkee vhp tihentymät, suurimmillaan tosiaan yli 50 / 1000 ha. Kasvuvauhti on huima, kertoo kuva 1.  Kyllä Varsinais-Suomessa on Luken  mukaan yli 17 000, RiistaWebin lukema on liian pieni.

    http://wordpress1.luke.fi/riistahavainnot-hirvielaimet/wp-content/uploads/sites/5/2018/03/Valkoh%C3%A4nt%C3%A4peurakanta-talvella-2017_2018.pdf

    Jos oikein laskin, niin 2017 oli hirvikolareissakin kohtalainen hyppäys:

    2015     1 808
    2016     1 880
    2017     2 172

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 26 27 28 … 87 88 89