Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Berza

    Tämä sama kehitys näkyy myös kalastuksessa. Nuoria ei näy,ei pilkkitapahtumissakaan. Aikoinaan nämä olivat suuria tapahtumia, muuta ne on muistoja vain. Onneksi järvissä ei  uiskentele puuntuhojia, kalastajihan niistäkin täällä syytettäisiin 🙂 Nyky eu.nuorella on muut asiat tärkeämpiä,kuin luontoon liittyvät likaiset ja hikiset harrasteet.

    Gla

    Järvien ongelmana onkin petokalojen vähäisyys ja eläinplanktonia syövien runsaus. Sitä ei pilkkikisoilla kuntoon hoideta.

    Mutta onko tosiaan ruokinta seurassa velvoite? Siis valkohäntäpeurojen ja villisikojen leviämisen edistäminen. Kun vielä ehtona on maiden vapaa käyttö metsästysseuralle (ei mahdollisuutta rauhoituksiin), ei minua saa kirveelläkään noin sairaaseen porukkaan.

    jees h-valta

    Ilmoittaudun sitten seuraavaksi ”sairaaksi” ja olen vahvasti alkanut harkita kaikkien sopimusten irtisanomista määräaikaisten vuokrasopimusten päätyttyä. Senverran jurppii tämä mielivaltainen elukoiden kaas meuhkaaminen maillani. Satakunnan hirvikanta on poikkeuksellisen runsas ja kun se ei vähäinen ollut ennestäänkään. Miksi kokoajan sietää toimintaa joka ei aja tehtäväänsä.

    Gla

    Kysyin ruokinnasta, kun Aaltoilan kirjoituksessa siitä mainittiin.

    Täkäläisen seuran säännöissä on velvoite vuokrata maat rauhoittamattomina, joten en nyt ihan ymmärrä mistä puhut.

    Berza

    No,ensinnäkin, suurimmassa osassa maatamme ei villisikoja ja näitä peuroja ole. Riistanlakennat hoito / ruokinta on ihan perusasioita metsästysseuroissa ja sitä esim. m.hallitus toivoo ja aikoinaan ihan edellytti vuokralaisiltaan.

    Sillähän se Jessen tilanne paranee,kun sanot maasi irti. No, sitten voit sillä automaatti aseella omalla luvalla posautella.

    rööri roope

    Vielä siitä kateudesta.1980 luvun vaiheessa tuli ensimmäiset villisiat kaadettua seuran mailta.Kyllä osasi seuran ökyt itkee että rikastun kun möin siat hotelli hesperiaan.

    Yrittivät jopa erottaa seurasta sillä verukkeella että villisiat ovat harvinaisia ja seuran. Olisi heidän mielestään pitäny olla seuran lupa.

    Vaihdoin metsästysseuraa 2000 luvulla kun muutin paikkakuntaa.

    Gla

    Perusasia ruokinta tosiaan on, mutta mitä seurausta asialla on. Lappiin saakka vhp ei tosiaan ole ainakaan vielä levinnyt, mutta lähellä ollaan jo. Etelämpänä tämä riistanhoidon menestystarina on aiheuttanut vakavia ongelmia monella alalla.

    Muut lajit ovat luontaisia, joiden pitää täällä pärjätä. Lisäksi kun metsätaloutta syytetään hirvieläinkannan paisuttamisesta, mihin tarve ruokkia perustuu, kun ruokaa pitäisi olla yllinkyllin? Vai oliko metsätalous vain keppihevonen metsästäjien omien intressien ajamisessa?

    Jos metsähallitus on joskus edellyttänyt ruokintaa, mihin se liittyy? Siihenkö, että vanhempani ovat torjuneet täitä ddt:llä?

     

     

    Timppa

    Riistaruokinta on kyllä mielestäni niin sanotusti ainakin joskus karannut lapasesta.  Naapuriporukassa on innokas hirvikoiramies siviiliammatiltaan maaseutuasiamis tai jotain sen suuntaista.  Sillä porukalla on 42 hehtaaria riistapeltoa.  Arvatkaapa kenen mailla viime syksynä oli runsaasti hirviä.

    Villisikojen torjunnassa olisi vähintä kieltää hirvieläinten ruokkiminen millään tavoin seuduilla, joiden lähelläkään liikkuu villisikoja.  Ja tietysti lopettaa EU-tuet riistapelloilta.

    Korpituvan Taneli

    Mitään villieläimiä ei pitäisi ruokkia. Ruokinnasta ja haaskanpidosta on pitkänpäälle vain harmia. Taudit sikiävät ruokintapaikoilla ja ruokintapaikka houkuttelee muitakin lajeja. Pahimmassa tapauksessa tuollainen ruokintapaikka toimii sitten suurpetojen ruokintapaikkana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Tanelin kanssa samaa mieltä.  Riski tautien leviämiseen ruokintapaikoilla on suuri.-  Myös ne syötettävät ovat vaarassa.  Kerran peurojen ruokintapaikalla alkoi käydä ilveskin ruokailemassa.  Kun se oli syönyt muutaman peuran, niin porukka lopetti ruokkimisen.

    En tosiaankaan aina ymmärrä monien metsästäjien tai virkamiesten touhuja.  Lukekaapa kuinka runollisesti riistapeltojakin perustellaan.  Peurojen ruokkiminen metsästyksen helpottamiseksi on toki joskus välttämätöntä.

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 883)