› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 21 22 23 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MJO 24.3.2018, 22:50

    Hirvikannan pudotus onnistuu suorittava varmasti, jos tahtoa löytyy. Ensin poistetaan rajoitteet. Metsästysaika tarpeeksi pitkäksi ja lupia lisää. Jollei paikalliset jäärät saa hoidettua hommaa, niin vapaaehtoisia ’ilmaisen lihan’ pyytäjiä löytyy.

    Jollei tämäkään riitä, niin uudet pyyntitavat käyttöön esim. ansapyynti jne. Keinoja kyllä on.

    jees h-valta 25.3.2018, 10:05

    Hirvikantaa on tarkoituksella pidetty liian isona ja nyt on onneksi edes ministeristasolta alkaen vaadittu kannan saattamista pienemmäksi. Katsotaan nyt toteutuuko ensi syksynä poliittinen toive vai yrittääkö metsästäjät jälleen kusettaa senkin tavoitteen.

    suorittava porras 25.3.2018, 10:37

    Kumma kyllä tietyt tahot ovat heränneet toimimaan vasta , kun alueelliset riistaneuvostot ovat jo tehneet päätökset hirvenmetsästyksen voimakkuuden suhteen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi . Metsästysseurojen osalta lupaprosessi on vasta alussa , joten tilanteeseen voi vielä yrittää vaikutta paikallisesti. Lupiahan voi hakea paikallisen tarpeen mukaan ihan vapaasti, kunhan pysytään edes suunnilleen alueellisen riistaneuvoston asettamissa metsästystavoitteissa . Yleisin tavoite  metsästyksen jälkeisen jäävän kannan osalta on 2,5 hirveä/1000ha.

    Tämän päivän Keski-Suomalaisen mielipideosastolla oli asiaa hirvenmetsästyksestä .

    Siinä käsiteltiin muun muassa metsästäjiin kohdistuvia kuluja. Esimerkkinä pyyntilupamaksut ja riistanhoitomaksu . Pyyntilupamaksuja ,joilla on tarkoitus korvata hirvien aiheuttamat vahingot maanomistajille , kerättiin metsästäjiltä Keski-Suomessa vuonna 2017  382  980euroa . Tästä summasta käytettiin ko korvauksiin VAIN 70 000 euroa. Kolmen vuoden aikana yli miljoona euroa on kadonnut johonkin muuhun , kun siihen tarkoitukseen , johon varaoja on kerätty. Tämä siis Keski-Suomessa.Kirjoittajan mukaan kyse on metsästäjiin kohdistuvasta piiloverotuksesta.

    Kirjoituksessa otettiin kantaa , myös muihin kasvaneisiin kuluihin , jotka ovat jo selvästi vaikuttamassa harrastuksen kiinnostavuuteen . Erityisesti kaivattuja nuoria voimia vaivaa niukat taloudelliset resurssit . Aikaakaan ei tahdo enää riittää sitovaan harrastukseen. Tähän on osaltaan vaikuttamassa se ,että työelämä sitoo yhä useampia 24/7. Kun nippuun lisästään vielä metsästäjiin viimeaikoina kohdistunut voimakas arvostelu ,ei ole ihme , että valitaan mieluummin mukavampia ja halvempia. harrastuksia.

    Kalle Kehveli 25.3.2018, 11:30

    Miksi näitä kerättyjä varoja ei ole annettu metsänomistajille vahinkojen korvaukseksi? Vaatimukset korvauksen saamiseksi on nostettu niin ylös, että taimikko pitää olla täysin tuhottu. Meno alkaa olla samaa luokkaa kuin eläkeyhtiöiden lääkäreiden päätökset, aivan mielipuolisia. Korvauksia ei haluta jakaa kuin pakon edessä.

    Berza 25.3.2018, 12:17

     

    KESKISUOMALAISEN MIELIPIDEKIRJOITUS KOKONAISUUDESSAAN

    Hirvenmetsästäjät maksavat pyyntilupamaksuna valtiolle vasasta 50 euroa ja aikuisesta hirvestä 120 euroa. Kertyneillä varoilla pitäisi korvata metsänomistajien kärsimät hirvituhot.

    Viime vuonna Keski-Suomen hirvenmetsästäjiltä kerättiin pyyntilupamaksuina 382 980 euroa. Vahinkoja korvataan kuitenkin vain noin 70 000 eurolla, vaikka käytössä oli uusi korvausjärjestelmä, jota markkinoitiin metsänomistajille aiempaa parempana.

    Maakunnan hirvenmetsästäjät siis maksoivat valtiolle viime vuonna 310 000 euroa ”ylimääräistä”. Kolmessa vuodessa Keski-Suomessa on kerätty hirven pyyntilupamaksuista yli miljoonan euron piilovero.

    Mikä muu harrastajaryhmä on näin massiivisen piiloverotuksen kohteena?

    Nykyjärjestelmä on epäoikeudenmukainen sekä hirven metsästäjille että vahinkoja kärsineille metsänomistajille.

    Jokainen metsästäjä maksaa riistanhoitomaksun, joka viime vuonna oli 39 euroa. Maksusta 9 euroa palautuu pitäjätason riistanhoitoyhdistyksille, loppu menee mm. Suomen riistakeskuksen toimintaan.

    <strong class=”isku”>Riistanhoitoyhdistysten tehtävät ovat laissa määrättyjä julkisia hallintotehtäviä. Niitä ovat esimerkiksi metsästäjäkoulutukset ja -tutkinnot, ampumakokeet ja metsästyksen valvonta. Riistanhoitoyhdistykset osallistuvat lisäksi metsä- ja petovahinkojen arviointiin, suurpetohavaintojen tekoon, tarkastamiseen ja kirjaamiseen Tassu-järjestelmään.

    Riistakolmiolaskennat tehdään kaksi kertaa vuodessa.

    Poliisin kanssa riistanhoitoyhdistykset ovat sopineet suurriistavirka-avusta (SRVA). Palkatta päivystävien metsästäjien lähtövalmius on tutkitusti noin 10 min kaikkina vuorokauden aikoina, kaikkina vuoden päivinä.

    Valtio pyrkii syytämään metsästäjille yhä lisää talkootöitä. Metsästysoikeudesta peritään paikoin vuokrana jo euro/hehtaari/vuosi. Kaikki edellä lueteltu kustannetaan metsästäjiltä perittävillä maksuilla.

    Viime aikoina metsästäjiä on pyritty syyllistämään melkein kaikesta. Ilman metsästäjiä ja metsästystä hirvikannan säätely ei onnistu. Pedot, taudit ja liikenne eivät pystyisi leikkaamaan edes hirvikannan valtakunnallista vasatuottoa, ”pääomasta” puhumattakaan.

    <strong class=”isku”>Yhteiskunnan, metsänomistajien, maatalouden, liikenneviranomaisten, poliisin ynnä muiden on korkea aika ryhtyä miettimään, miten ja mistä saadaan uusia nuoria metsästäjiä. Kustannukset on saatava niin alhaisiksi, että nuorilla on mahdollisuus sitoutua metsästyksen harrastajaksi. Rahan lisäksi metsästys vie aikaa.

    Ensi syksyn hirviverotussuunnittelu on alkanut sidosryhmiä kuulemalla.

    Viime syksynä Keski-Suomessa kaadettiin 2 130 vasaa ja 2 304 aikuista hirveä. Määrä oli 600 hirveä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoden metsästettävä kanta, kun otetaan huomioon vasatuotto (600 x 60% = 360 vasaa) on 1 100 hirveä pienempi kuin vuonna 2017.

    Suuret kiitokset hirvenmetsästäjille tehdystä talkootyöstä. Voimme olla tyytyväisiä saavutettuun tulokseen, vaikka metsästysaika oli kaksi viikkoa lyhyempi alkupäästä ja aikainen talventulo lyhensi loppupäästä ainakin toiset kaksi viikkoa.

    <i>Leo Houhala</i>

    <i>puheenjohtaja</i>

    Korpituvan Taneli 25.3.2018, 13:36

    Noista hirvilupamaksuista voisi luopua ihan kokonaan, kun kerran hirvituhojen korvausjärjestelmä on rampautettu, niin miksi sille pitäisi rahaa kerätä. Samoin tuo poliisien avustaminen SRV toiminta, miksi jonkun pitäisi tehdä ilmaista työtä valtiolle. Jos kerran valtio haluaa isoa hirvi- ja suurpetokantaa, niin sitten kustannukset myös päättäjän pussista. Päätösvalta ja kustannusvastuu pitää olla samalla taholla.

    Jos valtio maksaisi suoraan budjetista riistanhoidon organisaation kulut, niin ehkä joku heräisi saneeraamaan myös turhaa väkeä kortistoon ja sitä kautta vaikka Uuteenkaupunkiin mersuja kokoamaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kurki 25.3.2018, 14:09

    Viime vuonna Keski-Suomen hirvenmetsästäjiltä kerättiin pyyntilupamaksuina 382 980 euroa. Vahinkoja korvataan kuitenkin vain noin 70 000 eurolla, vaikka käytössä oli uusi korvausjärjestelmä, jota markkinoitiin metsänomistajille aiempaa parempana.

    Maakunnan hirvenmetsästäjät siis maksoivat valtiolle viime vuonna 310 000 euroa ”ylimääräistä”. Kolmessa vuodessa Keski-Suomessa on kerätty hirven pyyntilupamaksuista yli miljoonan euron piilovero.

    Valtion ja kuntien palkankorotuksiin uuden työehtosopimuksen mukaan tarvitaan satoja miljoonia euroja tänä ja ensi vuonna. Budjettihan on alijäämäinen 3000 miljoonan verran ja jotta kaikki palkankorotukset eivät olisi velalla katettuja, rahaa valtion pitää haalia tälläkin keinoin.

    Palkankorotukset tulevat aina ensin ennen sosiaaliturvaakin.

    Puuki 25.3.2018, 14:23

    Esim. kiinteistö-ja sähköverot on myös nousseet viime vuosina rivakasti ja jatkossakin nousevat keskimääräistä hintojen nousua enemmän.  Vesimaksutkin  nousi n. 100 % noin alkuun, kun vesiosuuskunta siirtyi kunnan omistukseen. Rahan puute lienee akuutti eri hallintoportaissa ja muuallakin.

    N. 300 000 eurolla/vuosi  (Keski-Suomessa) saisi jo aika paljon korvattua  männiköiden /ra-koivikoiden hirvivahinkoja ja ehkä liian kuivilla kasvupaikoilla kuusen kasvatuksen aiheuttamia tappioitakin.

    Visakallo 25.3.2018, 16:17

    Meilläpäin lennättävät kuvauskoptereita etsien haja-asutualueilta uusia kiinteistöverotuskohteita ja liian pitkiä laitureita. Puukasojen pituuteen ei vielä tässä vaiheessa puututa, jos niille ei ole tehty kattoa. Hirvet voisivatkin olla seuraavavia kuvauskohteita.

    Planter 25.3.2018, 16:50

    ”Piiloverotuksen” suhteen edellä olleesta mielipidekirjoituksesta voi saada väärän käsityksen, että valtio käyttäisi metsästäjiltä kerättyjä varoja valtion muiden menojen kattamiseen.

    Riistanhoitomaksuina ja hirvieläinten kaatolupamaksuina kerättävät varat menevät kokonaisuudessaan riistakeskuksen käyttöön. Eikä kuten esimerkiksi autoilijoita verotettaessa, suurin osa kerätyistä veroista rohmutaan aivan muualle kuin tienpitoon.

    Riistanhoitomaksuna (39€/metsästäjä) kerätystä määrärahasta myönnetään vuosittain Suomen riistakeskukselle ja riistanhoitoyhdistyksille valtionavustus niille riistahallintolaissa säädetyistä tehtävistä aiheutuviin käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin.

    Hirvieläinten pyyntilupamaksujen käyttö valtion 2018 budjetissa: (hirvet 4,2 milj. euroa ja valkohäntäpeurat 0,375 milj. euroa)

    Vahinkojen korvaukset 1 600 000 €
    Vahinkojen estämistoimenpiteet 400 000 €
    Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 1 050 000 €
    Riistavahinkorekisteri 150 000 €
    Hirvieläinkantojen hoito 1 375 000 €

    Yhteensä
    4 575 000 €

    Käytännössä vahinkojen korvauksiin on käytetty huomattavasti pienempi osa kuin budjetissa.Varat ovat kuitenkin alunperin tarkoitettu ja laissa määritely hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemiseen ja syntyneiden vahinkojen korvaamiseen.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 21 22 23 … 87 88 89