Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Jätkä

    Kaikki villisiat hengiltä ja jopa tapporaha niistä! Tuollaiset MaMu:t pitää torjua kaikin mahdollisin keinoin.

    Planter

    Keskustelu luiskahti sikapuolelle. Peli on jo menetetty, kannakselta hyökännyt piippalakkiarmeija pystyttiin torjumaan, mutta ei sikaa. 2014 päätettiin puolittaa 1300 sian populaatio, nyt niitä on 3500…5000 arvioijasta riippuen. Kun vuosittain kaadetaan 10..20% kannasta, se kasvaa kovaa vauhtia.

    Tällaista on odotettavissa:

    https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tilaisuuksien_materiaalit/Tukineuvot2016/fi_FI/Tukineuvot2016/_files/97626936848356173/default/ASF%20Raisio%207.12.2016.pdf

    A.Jalkanen

    Palataan hirvien ruokavalioon. Taimikkoa ei kannata hoitaa liian aikaisin lopulliseen kasvatustiheyteen, jos hirvet ovat siihen mieltyneet, eikä sallia eläinten talviruokintaa alueellaan.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.227462

     

    Mardy

    Uusimmassa Metsästäjä-lehdessä sivulla 26 alkaen on tutkimuksesta, jossa on näkökulmaa, miten hirvituhojen välttely metsänhoidollisin keinoin ja puulajivalinnoin johtaa vielä pahempaan tuhoon jäävillä aloilla. Täällä on monesti perusteltu vesakon perkuuta sillä, ettei siten palsta houkuttelisi hirviä alueelle ja siten säästyisi taimikko. Onko tähän näkemykseen tutkittua faktaa vai onko parempi jättää vesakkoa syötäväksi ja vähemmän maistuva mänty jäisi syömättä?

    https://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsastaja/_read/02-2018/174686.html

    Hirvikannan suuruuteen on metsäomistajan vaikea vaikuttaa, mutta taimikon suojaamiseen voi jokainen osaltaan vaikuttaa.

    A.Jalkanen

    Kts. Ari Nikula väitöskirja. Siinä on uusin tieto. Tuloksena oli, että lehtipuusekoituksesta ei ole suurta haittaa, eli eivät houkuttele hirviä, mikäli lehtipuu ei ole etukasvuinen tai ihan havupuun vieressä.

    Lisäys. Väittelijän kommentteja aiheeseen (31.5.2017). Summa summarum, olen sitä mieltä, ettei lehtipuiden perkaaminen kokonaan pois taimikoista kannata ainakaan kolmesta syystä. Taimikko ei välttämättä tule epähoukuttelevaksi hirvelle, koska taimikkotason valinnassa myös taimikon ympäristöllä on merkitystä. LIsäksi, koska syönti kohdistuu ensin suosituimpiin puulajeihin, lehtipuiden olemassa olo taimikossa vähentää syöntipainetta mäntyihin. Tässä pätee sääntö: Biomassan kasvaessa syönti lisääntyy, mutta pienemmällä kuin 1:1 suhteella, joten tiheämmässä taimikossa puita myös säästyy enemmän. Lehtipuut hyväksytään tietyin ehdoin myös kasvatettaviksi puulajeiksi, joten siinäkään mielessä niiden perkaaminen kokonaan ei kannata.

    Ainakin Lapissa tuhoja, valtaosa männyllä, näyttää olevan enemmän ravinteikkailla kallio-maaperä- yhdistelmillä. Hirvi syö pääsääntöisesti muita kasveja kuin mäntyä kesällä, joskin ruotsalaisten tutkimusten
    mukaan männynkin syönti voi olla kesällä huomattavaa (BERGQVIST, G., BERGSTRÖM, R. and WALLGREN, M., 2013. Summer browsing by moose on Scots pine. Scandinavian Journal of Forest
    Research, 28(2), pp. 110-116.). Talvella hirven on edullista hakeutua mäntyvaltaisille alueille, koska ravintoa on runsaasti saatavilla, joskin laadun kustannuksella.

    Minä väliin: ”Käytännön ohjeet olisivat kuitenkin ne perinteiset: älä perusta männyn taimikkoa rehevälle kasvupaikalle äläkä päästä lehtipuustoa etukasvuiseksi.”

    Näin, ja lisäisin vielä, ettei lehtipuuston perkaaminen kokonaan taimikoista ole tarpeen, riittää kun ne perataan pois kasvatettavien mäntyjen välittömästä läheisyydestä (reikäperkaus).

    Timppa

    ”Minä väliin: ”Käytännön ohjeet olisivat kuitenkin ne perinteiset: älä perusta männyn taimikkoa rehevälle kasvupaikalle äläkä päästä lehtipuustoa etukasvuiseksi.”

    Näin, ja lisäisin vielä, ettei lehtipuuston perkaaminen kokonaan taimikoista ole tarpeen, riittää kun ne perataan pois kasvatettavien mäntyjen välittömästä läheisyydestä (reikäperkaus).”

    Noihin Annelin teeseihin.  Ensimmäisestä olen samaa mieltä.  Toisesta en.  Reikäperkauksen hyödyt ovat yleensäkin kyseenalaiset, mutta etenkin männiköissä.  Koivu vetää edelle lujaa ja imee maasta kosteutta, joten männyt taantuvat.  Kerran jätin koivuja, kun mäntyjä oli mielestäni liian vähän.  Ei ollut hyvä idea.

    Tuosta Jahti-lehden jutusta.  Ruotsalaiset ovat näemmä oivaltaneet sen, että mäntytaimikoiden vähentäminen lisää hirvituhoja ja ovat siksi lisänneet männyn kasvatusta.  Aivan kuten olen kirjoittanut.  Hirvivahinkojen pelossa ei kannata vähentää männyn kasvatusta.  Käykää siis katsomassa Ruotsissa, jos ette minua usko.

    Jahti-lehti viittasi myös VMI:hin, jonka mukaan hirvituhot ovat vain 11,5 % kaikista metsätuhoista.  Mielenkiintoinen ehdotus oli jättää peratessa mäntyjä pitkään kantoon, johon jää pari elävä oksakerrosta.  Näistä hirvet pitävät ja kasvatettavat männyt saavat olla rauhassa.

    A.Jalkanen

    Nikulan työ oli tehty pohjoisessa jossa reikäperkaus saattaa toimia paremmin jos mänty ei ole liian rehevällä paikalla ts. lehtipuiden kasvu ei ole niin nopeaa kuin täällä etelässä. Minäkään en suosi reikäperkausta vaan normaalia varhaishoitoa, jossa siis voi halutessaan jättää monimuotoisuuden hyväksi hiukan lehtipuita.  Tuota vajaakatkaisua voisi kyllä kokeilla vaikka onhan ne rumia.

    Metsuri motokuski

    Nyt Anneli kirjoittaa asiaa. Näin ne väitökset ja totuus voi johtaa aika ihmeellisiin tulkintoihin. Olen lukenut myös sellaisen tutkimuksen että jos taimikko pidetään lehtipuuvaltaisena niin hirvet syövat vain lehtipuita, koska on meiluisampi ravintokohde, ja jättävät männyt rauhaan. Sitä sopii kokeilla voin taata että vaikutus on päinvastainen.

    Gla

    Olikohan se tutkimus vai mielipide?

    Matti Kärkkäinen on muutamassa yhteydessä todennut, että hirvituhoista on tehty n. 30 tutkimusta, joissa pääsääntöisesti on todettu vesakon pahentavan tuhoja.

    Mutta eikös koivu ja mänty ole suosikkiruokaa hiukan eri vuodenaikoina?

    mehtäukko

    Muistaakseni M Kärkkäinen kehottaa pitämään salaattipöydän ykslajisena.

    Syy on se, että valossa kehittyvä ollenee väkevämpää kuin varjossa kasvanut.Yksin sitä rosvoten ei hirven makuhermot niin kestä…Ja tottahan pusikossa on hyvä piileskellä.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 883)