› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 15 16 17 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 4.3.2018, 15:21

    Asikainen kirjoittaa edelleen:

    ”…Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta sitten esiteollisen ajan. Ilmatieteen laitoksen julkaisemien laskelmien mukaan kunnollinen talvi, jolloin maaperä routaantuu ja routakerros on kymmeniä senttejä paksu, ryömii pohjoista kohti kymmenen kilometriä joka vuosi. Siten 2020-luvun talvi Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamailla on jokseenkin samanlainen kuin talvi Salpausselällä 1980-luvulla. Useat tutkijaryhmät ovat päätyneet metsien kasvuennusteita tehdessään päätelmään, että jo 30-40 vuoden kuluttua metsien nettokasvu lähtee alenemaan. Näin käy riippumatta hakkuumääristä.

    Pudotus on vieläkin jyrkempi, jos ilmasto lämpenee edelleen ja metsätuhot leviävät hallitsemattomasti. Erityisesti Etelä-Suomessa kuusen kasvu taantuu voimakkaasti mm. kuivuuskausien vuoksi. Kun tähän lisätään, että kuusen arkkivihollinen kirjanpainaja kykenee pian tuottamaan joka kesä kaksi sukupolvea ja että roudattomana, märkänä talvena myrskyt niittävät nurin juuri kuusikot, ei kuusta pitäisi suosia erityisesti pitkän aikavälin ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta…”

    Puuki 4.3.2018, 20:22

    Kuusen juuret on pinnallisemmat kuin koivun ja männyn. Koivu kuusikossa pystyy ”nostamaan” ravinteita, jotka on kuusen juuriston ulottumattomissa vähän syvemmällä. Ravinnekierron avulla niitä ravinteita tulee sitten kuustenkin saataville.  Mäntykin tekee juurensa osin syvemmälle kuin kuusi. Hiekkamaassahan mänty voi tehdä myös paalujuuren, joka pitää puun hyvin pystyssä tuulessa ja tuiskussa.

     

    mehänpoika 4.3.2018, 21:40

    Anton nostaa esille vakavia asioita, joiden muodostumiseen on ”holtittomalla sorkkaeläinten laiduntamisella” ollut keskeinen rooli. Kielteistä muutosta on edelleen tukemassa maa- ja metsätalousministeriön hirvimetsällä käyvät virkamiehet.

    Ovatko he sahanneet altaan oksaa, jonka päällä ovat huolettomasti jo pitkään istuneet?

    Puuki 5.3.2018, 16:06

    ” ”…Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta sitten esiteollisen ajan. Ilmatieteen laitoksen julkaisemien laskelmien mukaan kunnollinen talvi, jolloin maaperä routaantuu ja routakerros on kymmeniä senttejä paksu, ryömii pohjoista kohti kymmenen kilometriä joka vuosi. Siten 2020-luvun talvi Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajamailla on jokseenkin samanlainen kuin talvi Salpausselällä 1980-luvulla. Useat tutkijaryhmät ovat päätyneet metsien kasvuennusteita tehdessään päätelmään, että jo 30-40 vuoden kuluttua metsien nettokasvu lähtee alenemaan. Näin käy riippumatta hakkuumääristä. ”

    Tarkoittaneeko tuo sitä, että oletetaan lumipeitteen ohenevan ja roudan paksunevan (?) Ainakin joinain vuosina (kuten mm. tänä vuonna ) lunta on ollut ennätys paljon vaikka pakkasiakin kohtalaisen paljon Siperiasta tulevien kylmien virtausten takia.

    Ennustaminen on vaikeaa. Puun kasvu saattaa myös lisääntyä tai pysyä entisellään. Kasvaa jos esim. aletaan käyttää enemmälti jalostettuja alkuperiä ja ilmasto pysyy suht. sopivana. Nythän on kasvu lisääntynyt huomattavasti muutaman vuosikymmenen takaisista. Nuoria kasvatusmetsiä on paljon .

    Kalle Kehveli 5.3.2018, 20:10

    Ilmastohömpötykset on samaa luokkaa kuin maailmanlopun ennustajat. Tahtoo olla 3 päivän sääennustuksetkin ylivoimaisen vaikeita, niin samat tyypit ennustaa säätä vuosikymmenien päähän. Ilmasto muuttuu siihen suuntaan mihin luonto sen haluaa. Ihmisellä ei ole siinä mitään merkitystä.

    Gla 11.3.2018, 06:57

    Keskustan Anne Kalmari MT:ssä: ”Iloitsen myös uhanalaisten peurojen ja muiden lajien talviruokinnasta sekä pienpetokantojen kurissapidosta.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.226836

    Ei taida Annella olla tietoa siitä, että peurojen talviruokinta on edistänyt lähinnä uhanalaisuus-statukseltaan kyseenalaisen valkohäntäpeuran ja sen kantaman loisen eli imusuonimadon leviämistä suomalaiseen luontoon. Tuon seurauksena kotimainen metsäpeura valitettavasti todellakin on suojelun tarpeessa. Uusin uhka on villisikojen leviäminen.

    Muutenkin Anne kirjoituksessaan iloisesti sekoittaa luontoarvot ja riistanhoidon. Kun lisäksi hän haluaa edistää kanalintujen asemaa vuokraamalla maat metsästysseuroille, on tuon kansanedustajan taustajoukot nyt selvillä.

    ”Metsänomistajana voit päätöksilläsi tukea luonnon hyvinvointia.”

    Tästä olen samaa mieltä, mutta menetelmät ovat täysin erilaiset kuin Annen näkemykset asiasta. Apua kyllä tarvittaisiin päättäjiltä, kun hirvieläinpolitiikkaan ei maanomistajalla ole vaikutusvaltaa. Sääli, että Annella on omat syynsä tehdä tässä biotalouden kärkihankkeessa myyräntyötä.

     

     

    A.Jalkanen 11.3.2018, 10:34

    Kiitos Gla linkistä. Kävin kommentoimassa. Olisi hyvä jos maa- ja metsätalousvaliokunnassa luettaisiin tätä palstaa, niin ehkä kriisitietoisuus puuntuotantoa uhkaavista uhkista kasvaisi: ilmastonmuutos ja liiallinen hirvikanta.

    ”Iloitsen myös uhanalaisten peurojen ja muiden lajien talviruokinnasta sekä pienpetokantojen kurissapidosta.” Hyvä että valiokunnassa huomioidaan riista ja monimuotoisuus! Olisi hyvä jos siellä oltaisiin huolissaan myös biotalouden edellytyksistä Suomessa, eli liian suuren hirvikannan vuosikymmeniä jatkuneesta haitasta puuntuotannolle. Pienpetojen osalta on syytä pitää erillään torjuttavat vieraslajit supikoira ja minkki ja toisaalta hyödylliset ravintoketjuun kuuluvat lajit kettu ja näätä. Valkohäntäpeurasta lisätietoa tästä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/…/valkohäntäpeura-toi…

    Taviokuurna 11.3.2018, 16:45

    MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husukallio toi hiljakkoin radion haastattelussa hyvin esille villisian pulmat, oma sikataloutemme on uhan alla.

    Husukallio kertoi myös syyn metsäkanalintujen surkeaan tilanteeseen Keski-Euroopassa, onhan sinne kai meiltäkin yritetty metsoja siirtää. Hän kehotti metsästäjiä tehokkaaseen sikojen vähentämiseen; taitaa aika moni jahtiveikko olla eri mieltä.

    Villisika syö maassa pesivien lintujen munia ja poikasia; äärimmäisen tarkan hajuaistinsa avulla se niitä löytää. Metsäkauriskin tuhosi MT:n tutkimusuutisoinnin mukaan 3 keinopesää. Molemmat lisääntyvät meillä huimaa kyytiä.

    Elikkä toistan muualla kirjoittamani ja esitän metsänomistajille metsästysvuokrasopimusten rajaamista minkkiin, supikoiraan, kettuun ja sorkkariistaan.

    Kanalintujen suojelulla on kiire. Nakkikokkojen äärellä murahdellut kliseet, kuten eivät kanalinnut metsästämällä lopu ja metsätalous on suurin syy lintujen vähenemiseen, jättäisin omaan, vähäiseen arvoonsa.

     

    Taviokuurna 11.3.2018, 17:13

    Pahoittelen nimivirhettä; pitää olla tietysti Jaana Husu-Kallio. Hän on villisian metsästäjä itsekin. Suosittelen kuunneltavaksi 27.2. 2018 hänen radiohaastattelunsa alla olevasta linkistä. On jäntevää järkipuhetta kerrassaan. Miten luulette hänen kehotustensa menevän kentällä läpi ja onnistuuko kannan hallinta?

    https://areena.yle.fi/1-4371243

    A.Jalkanen 13.3.2018, 08:28

    ”Villisikakanta on syytä pitää nykyisissä luvuissa.” Miksi? Kaikki vaan hengiltä ja kettu tilalle.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 15 16 17 … 87 88 89