Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • koillis lappi

    Etelä lappi on kaukana Harrastelijan mainitsemasta nollarajasta.Ja kerran on metsät saanu ristikseen on kasvatettava sitä mitä pukkaa.Nousis varmaan siellä ”kuumassa” etelässäkin kuidunhinta(niitä keppejä täällä riittää) jos tänne tehdas tai pari rakennettais.Taimikot täällä kasvaa tosi hyvin,muokkaus sen tekee.Syväauratut ennenkaikkea.Kyllähän se 0 raja on takas pian täälläkin jos hirvet puree männyntaimikot ja porot avittaa lehtipuiden kanssa.Maantietoa vähä:Enontekiölä ja Utsjoella pyydetään riekkoja ,täältä sinne matkaa 500 kilometriä.

    wanhajätkä

    En yleensä provosoidu enkä provosoi. Kuitenkin Harrastelijalle;
    Oletko koskaan käynyt lapissa? Jos et ni kannattas ajella vaikka kemijokivartta ihan tuntsaan vedenjakajalle saakka. Hämmästys on suuri! Täälläne osaran aukeet puskee ny kakkos-kolmosluokan mettää nii pirusti. ny jo kolmosta.
    Tosi on että me on siirrytty pirttiviljelystä metsään. Metsässä, jos ny verrataan vaikka maanviljelykseen ni me alan ”harrastajat” on siirretty siipivikaatteesta suoniityiltä peltoviljelyyn.
    Lapissa parhaat kuviot kilvoittelee kakkos kehitysluokkaan saakka teidän karuimpien kuvioiden saakka, jopa kolmoseen….no tulevaisuus näyttää mitä sitten.

    Suomi on pitkä maa ja ei kannata yrittää olla asiantuntia koko maahan! Vai neuvotko myös saksalaisia ja ranskalaisia metsänhoidossa?

    Mulla on semmonen emännän hameen peittämän pottuumaan kokonen palsta myös etelä-savossa, 40 ha johon pystyn vertaamaan eri olosuhteita ja myös myös mahdollisuuksia kehittää osaamistani. Metsät mulla on lapissa ja oon ny istunu yli kolmesataa tuntia isäntälinjan moton ja ajokoneen päällä vuosittain.

    Ristiinassa oli kymmenen hehtaarin raivaussahakohde, kumpi lie, perkaus vai harvennnus….saattaapa se yli kolmen metrin mennä ku lokakuussa jätin kemerahakemuksen ni ilmotan sen alueen kai kahden kasvuvuoden jälkeen.
    Teillä etelän pelleillä näyttäis riittävän pelkkä raivaussaha metsien hyvään tuottoon….meillä se vaatii innovatiivistä ajattelua ja pikkusen tarmoakin päästä sieltä suoniityltä.

    Olen aika uus tällä foorumilla mutta jos arvon raati suo ni oojn kova tinkaamaan….laiskuuttaanhan tingan häviää…osallistun aktiivisesti keskusteluun koska tämä on ehkä asiallisin foorumi mihin olen kirjautunut

    harrastelija

    Hyvä ”wanhajätkä”, tervetuloa palstalle 🙂
    Omat juttuni eivät ole tarkoitetut kenellekään hlökohtaisesti eikä provoksi. Omien näkemyksieni takana seison ja tarvittaessa on varaa muuttaa mielipidettä tiedon lisääntyessä. Muiden mielipiteitä kuuntelen, enkä yritäkään niitä muuttaa.

    Olen syntyperäinen Koillismaalainen ja Lapissa käyntikertymiä yulee vuosittain. Osaran hyvin kehittyneisiin aukeisiin tutustuttiin takavuosina lukijatapaamisessa Piippolan Pirteistä käsin.

    Kuusamon yhteismetsiin on käyty tutustumassa ja Pölkyn perheyritystä olen ihaillut. Pölkky toimii myös tuossa UPM:n hylkäämässä sahalaitoksessa Tihisenniemellä Kajaanissa – hyvä niin.

    Raakapuun reaalihinta on vain nyt pudonnut alamaihin, koska alkutuottajan edunvalvonta on mennyt todella alas. Olemme nyt vastaavassa asemassa kuten kehitysmaiden raaka-aineen tuottajat!
    Lapin pitkät etäisyydet lisäävät logistiikan kustannuksia ketjussa kannolta tehtaalle, Kannolle ei sitten enää paljon heru.

    Katsoppa tämänkin lehden puun myyntisarakkeita – ensiharvennuksilla on viiva viime viikoilta kaikkien puulajien kohdalla.

    jees h-valta

    Kyllähän metsästäjien märkä uni on villi pohjola jossa kaikki alistetaan heidän harrasteelleen. Ja siksi kaikkea leiväntyngässä roikkumista pitää halveerata ja sabotoida.

    koillis lappi

    Jees:sille terveiset.Posiolla metsät itse asun Rovaniemellä.Miettiny tuossa aikoja menneitä.Kemijärven tehtaan alasajo oli ehkä tarkoitushakuinen.Eppäilyttää,että aika monella oli tiedossa osaran vaikutus metsän kasvuun siinä vaiheessa Metsähallitus on täällä iso toimjia ja suuret yhteismetsät ovat myös aktiivisia.Esim sallan yhteismetsä kertoi hankkivansa 2000 ha vuodessa uutta metsää jos vain mahdollista..Nyt värkätään entisen stora enson alueelle sähkörata ja lehtitietojen mukaan myös suomen suurin puuterminaali.Olikohan Upm:n isomies joka oli sitä mieltä,että puu ostetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan.Elikkä raiteille ja menoksi.Suomen lahti taitaa olla rajana kun ei vielä pitemmälle pääse.Siinäpä sitte ollaan puun ja kuoren välissä me pikkutilan omistajat.

    koillis lappi

    2007 ja 2011 Hakkasin ja hakkautin 1600 km2 n.35 ha alueelta harvennusmetsiä.Ja yhden 3 ha aukon.Pääasiassa kitua,mutta jokunen tukkikin.Pölkylle viimeinen kauppa.Ottivat pikkutukin 10 senttiin.Kuitu ja pikkutukki yhteen.Harvennuksilla 34% oli pikkutukkia ko kokonaismäärästä..Aukossa josta 109 km2/ha,pikkutukin määrä oli yli 60% kuitu ja pikkutukki yhteen laskettuna.Metsät on n.50 vuotta vanhoja aikonaan laikutettuja alueita ja ojitettuja soita.Kasvaako puuta meillä vai ei,mielipide kysymys.Ite olen ainakin tyytyväinen ja se riittää.

    mehänpoika

    Tänään Karjalainen uutisoi sivullaan A13: ”Kuusikin on alkanut kelvata hirville”.
    Tämä ongelma hirvistä on ollut jo kymmeniä vuosia mutta pidetty mitättömänä. Lainaus uutisesta:

    ”Toistuvien syöntien vuoksi taimi pensastuu kasvatuskelvottomaksi”.
    Tätä alkaa tapahtua entistä enemmän, kun Viljellyt männyntaimikot kasvavat hirvisyönnöksiltä karkuun.

    ”Hirvet ovat muuttaneet ravintokäyttäytymistään ja alkaneet syödä myös kuusentaimien latvuksia. Metsätaloudessa on luotettu pitkälti, että kuuset ovat turvassa hirviltä.”

    ”Alueelliset riistaneuvostot suosittelivat, että viime syksyn jahtiklauden jälkeen metsiin olisi jäänyt 65 000-89 000 hirve, mutta Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta jäi talvikauden alkaessa runsaat 10 000 yksilöä suositusta suuremmaksi.”

    – Näyttäisikin siltä, että Suomen metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi pitäisi luopua hirvien pyyntiluvista kokonaan. Sillä voisi olla pitkällä tähtäimellä tervehdyttävä vaikutus koko Suomen talouteen. Juuri pyyntilupien avulla on hirvikanta saatu pidettyä jatkuvasti liian suurena metsä-, pelto- ja liikennevahinkoja ajatelle. Kansantalous on ollut suurimpana kärsijänä.

    Anton Chigurh

    Uusimmassa (4/2018) metsälehdessä LUKEn professori antti asikainen kirjoittaa poikkeuksellisesti asiaa:

    ”…Suomi 100-juhlametsiköiden istutustilaisuuksissa vaikutti istutusten pääpuulaji kuitenkin olevan kuusi. Tässä lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen keinot törmäävät konkreettisesti toisiinsa. Metsissämme samoilevat ja laiduntavat suuret ja pienet sorkkaeläimet ovat pakottaneet metsänomistajat istuttamaan kuusta sinne, missä se ei oikein menesty nykyilmastossakaan; näin tehtiin myös äitini perintömetsässä, jonka männyt katosivat lumipinnan yläpuolelta parempiin suihin muuttuen kääpiömäntypensaiksi. Muuttuvassa ilmastossa pitäisi suosia mäntyä ja koivua, joiden juuristo tunkeutuu syvälle maaperään. Erityisesti mänty on muutenkin venyvämpi puulaji ja se sietää esimerkiksi kuivuutta ja myrskyjä kuusta paremmin…”

    Tolopainen

    Mistä tämä käsitys on peräisin että männyn ja koivunjuuret menisivät syvälle maaperään. Mitä ne siellä tekisivät hapettomassa ja ravinnottomassa maassa. Kyllä puun pääjuuristo on kaikilla puilla lähellä maan pintaa.  Erityisesti koivulla mutta juuristo ulottuu kymmenien metrien päähän puusta. Kuusi on tuuliherkkä kun siinä on suurin tuulipinta-ala ja kasvupaikat rehevällä pehmeällä maalla jolloin juuripaakku irtoaa herkemmin. Rämeellä kasvavassa mäntymetsässä näkee usein tuulenkaatoja.

    harrastelija

    Saa nähdä miten äijän käy?

    Viime vuonna n. 4 ha:n alueelle laikutus ja männyn siemen. Muutama vuosi sitten reilun ha:n alueelle laikutus ja männyn istutus. Ensi kesänä n. 4 ha:n kuusen istutus viime syksyn mätästysalueelle.

    Hirviä haukutan joka syksy ja kaikki tilat olen vuokrannut metsästykselle. Eli vuokraamatta jättäminenhän tarkoittaa hirvien suojelualuetta. Omassa seurassa haetaan kovasti muutosta hirvilupien määrään keräämällä alueella tulleet hirvivahingot. Mikähän siinä on, ettei hirvilupia anneta riittävästi – korkeasti koulutetulla ja isoissa viroissa olevalla”reservuaari-indeksin” porukallahan oli jäseniä vähän joka instanssissa, päättäkää nyt myös oikeasta hirvipolitiikastakin?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 883)