› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 13 14 15 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Lähetetty: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 3.6.2016, 16:23

    A. Jalkanen: ”Kaatolupia myöntävät alueelliset riistaneuvostot ovat ehkä avaintekijä, joiden pitäisi tutkia hirvivahinkokarttaa. Jos ne valveutuisivat myöntämään tarpeellisen määrän lupia, niin sitten seurueet hoitaisivat oman alueensa vahinkokohteet kuntoon?

    Toiveajattelua?”

    Taitaa olla toiveajattelua. Jos mainitsemasi hirvivahinkokartta on Metsäkeskuksen korvaamien vahinkojenperusteella laadittu kartta, ei sen perusteella paljonkaan voi päätelmiä tehdä. Mielummin pitäisi valtion tasolta tulla määräys pudottaa hirvikanta nykyisestä 3-4 yksilöstä 1-2 yksilöön /1000 ha. Kaatoluvat mitoitettaisiin tuon mukaan. Vaikka jossain ei metsätuhoja olisikaan, hirvikannan leikkauksesta ei olisi mitään haittaa. Päinvastoin. Saataisiin kuusikoiden terveyden ohella luonnon monimuotoisuuttakin tervehdytettyä, kun koivun viljely yleistyisi. Ja kuten jees toteaa, sama pätee muihin hirvieläimiin. Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena pitäisi olla käytännössä sukupuuttoon hävittäminen. Sen osalta voisi lupakäytännöt heittää roskiin ja vapauttaa metsästys.

    vänkäri 3.6.2016, 21:30

    Oikeastaan heti aluksi pitäisi velvoittaa seurueet kaatamaan kaikki hirvet, joihin on kaatolupa. Mikäli esim. pankkihirvet jätetään pystyyn, kuten täällä, voitaisiin nämä luvat antaa ulkopuolisille porukoille. Sanomistahan siitä tulisi, mutta epäilisin ettei seuraavina vuosina tähän tarvitsisi mennä.

    Metsuri motokuski 4.6.2016, 11:05

    Itse asiassa pankkihirvien kaatolupa ei tarkoita sitä että ne pitää käyttää. Pankkihirvilupien idea on että niitä käytetään jos jollakin alueella on jokin tihentymä ja vaaraa mm metsätuhoille tai onnettomuuksille on olemassa.

    Normaalitilanteissa pitäisi alustava kaatokiintiö riittää. Jos jonkin metsätilanosalta on erityisen paljon hirvituhoja tai niitä oletetaan tulevan niin yhteenotto paikalliseen seuraan riittää. He hoitavat sitten anomukset pankkihirvien käytöstä.

    koillis lappi 11.6.2016, 11:56

    Reksonaa roikkumaan puunoksalle ja vaikka viilipurkista katto.Tuoksuja pitää vaan vaihtaa välille etteivät totu.

    harrastelija 11.6.2016, 12:43

    Vähän ihmetyttää tuo vaahtoaminen hirvituhoista alueella joka on puun tuoton O-rajan ulkopuolella.
    Osasta Lappia on metsäteollisuuden laitokset niin etäällä, että logistiikka tulee liian kalliiksi kerätä vähäkasvuista kuitua tehtaalle.
    Kainuussakin ensiharvennukset ovat osittain niin heikosti tuottavia, ettei niitä kannata hakata tehtaalle.
    Hakkuukustannukset ja ajomatka tehtaalle eivät ole kannattavia.

    Hirvien metsästys antaa harrastajilleen enemmän luomulihaa ja nautintoa O-rajan ulkopuolella.

    oksapuu 11.6.2016, 16:57

    Jahas…

    Puuhaavat muuten Kemijärvelle uutta sellutehdasta, saataa se 0 – raja hieman siirtyä 🙂 …

    harrastelija 12.6.2016, 06:46

    Sellutehtaita/biolaitoksia suunnitellaan voimassa olevan buumin mukaan enemmän kuin järkevää raaka-ainetta on käytettävissä.
    Jos puhutaan P-S:sta, niin toimiva biolaitos on Kajaanissa (st1) suunnitteilla on sellu-/biolaitokset Kainuuseen (Pohjan sellun pohjilla), Kemijärvelle saman suunnitelman mukaan kuin Kainuun laitos.
    Kuopiossa on vireillä sellu-/biolaitos ympäristölupavaiheessa.
    Iisalmessa pienimuotoinen biolaitos.

    Kiinalaiset suunnittelevat Kemiin sellu-/biolaitosta Vapon/MG laitoksen pohjille. Edellinen Kemin hanke tyssäsi EU:n 800 M€ tuen hylkäämiseen.

    Nykyisen sellun hinnan pohjilta on näitä suunnitelmia noussut, mutta P-S:n puuraaka-aine ei millään kaikkiin riitä.
    Kuitupuun O-rajan ulkoupolella puun käyttö jää lähinnä kotitarvekäyttöön, piensahat ym. Polttopuukin täytyy Ylä-Lappiin viedä muualta.

    Vaikka kuinka olen puun käytön kannalla, niin reaaliteetit on otettava huomioon.
    O-rajan yläpuolella annetaan luonnon toimia ja harjoitetaan niitä alinkeinoja, jotka ovat luonnon puoleta mahdollisia. Eli kasvatetaan kohtuudella poroja, hirviä, metsästetään riekkoja, kalastetaan lohia ja pidetää matkailu sopivalla tasolla.

    pikkutukki 12.6.2016, 08:13

    Onko oma lehmä (hirvikoira) ojassa . Kyllähän hirvikoirapentueen myyntihinta ( 7 x 1000 ) vastaa aika suurta ensiharvennusta (700012 =583 m3 ) . En laskenut veroja tahi kuluja mukaan , koska molemmat ovat harrastuksia . Eiköhän sinne metsään kaikki sovi , vahingot ovat harmillisia kohdalle osuessa !

    harrastelija 12.6.2016, 10:36

    No jaa, metsänmyynnillä olen tienannut enemmän kuin hirvikoirilla. Molemmat ovat tosiaan tällä tasolla harrastuksia 🙂
    Hirvikoiria rekisteröidään vuosittain 3 000 – 4 000. Hirven metsästäjiä on satoja tuhansia, koska se on suurin metsästäjäjoukko nykyisin.

    Ehkä näistä harrastuksista enemmän olen nauttinut hirvikoirien kanssa puuhaamisesta. Vuosissa metsästä olen nauttinut yli 60 vuotta. Hirvihommista 35 vuotta.

    Anton Chigurh 12.6.2016, 10:54

    Syksyllä tulee 57 vuotta siitä, kun olin ensimmäisen kerran lupahirvijahdissa, silloin ajoketjussa. Ei ollut silloin hirvituhoja. Ei ollut liikaa hirviäkään.

    Luken mukaan metsäomistajia on miljoona (1000000), siitä joukosta harrastaa hirvenmetsästystä 40000 (4% metsänomistajista). Kaikkiaan hirvenmetsästäjiä on satatuhatta (100000). Metsästäjien enemmistö on maattomia ja vastuuttomia hyyryläisiä. Tämä täysin sairas tilanne tulee hyvin ilmi seuraavasta lainauksestani tuire nygrenin väitöskirjasta: ”…katkeruutena metsästäjäkunnan yksinoikeudesta päättää poistettavasta hirvimäärästä…”

    Satatuhatta (100000) sorkkaeläinlaiduntajaa yksin päättää hirvimäärän. Tilanne on täysin käsittämätön ja kestämätön.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 13 14 15 … 87 88 89