Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Gla

    Suorittava porras: ”Taimikot on suojattavissa varsin vähäisellä vaivalla käyttämällä ihmisperäisiä hajusteita ja raikasteita . Näiden tehon olen moneen kertaan käytännössä todennut ja nähnyt .”

    Miten olet noiden tehon todennut? Koivun kasvatus ja käyttö-kirjan mukaan menetelmä ei ole tehokas. Onko sinulla sellaista tietoa, jota kirjan kirjoittaneilla tutkijoilla ei ole?

    Visakallo

    Meille palstalaisille on tullut jo hyvän aikaa sitten selväksi, kenen asiaa Suorittava täällä ajaa.
    Siihen hänellä on kieltämättä täysi oikeus, kuten kaikilla muillakin on omien näkökantojensa ajamiseen.
    Jotta peli olisi rehdimpää, Suorittavan ei kannattaisi enää selitellä, eikä syyllistää vain metsänomistajia hirvivahingoista ja suurista hirvimääristä.
    Ylivoimaisesti suurin osa palstalaisista on varustettu aivan normaalilla järjellä ja käsityskyvyllä, joten aivan kaikkea ei kannata täällä yrittää syöttää, koska se ei mene läpi, ja kääntyy lopulta vain esittäjää itseään vastaan.

    Metsuri motokuski

    Niin eihän se varmaan ole metsänomistajien eikä metsäjienkään syy nykyiseen hirvikannan kokoon. Totean vain että johonkin sen kannan koko on rajattava kun sukupuuttoonkaan sitä ei voi saattaa. Nyt on päädytty tuohon 80 tonniin ja nykykäsityksen mukaan sillä saadaan hyödyt ja haitat korreloitumaan keskenään ja siten ilmeisen siedettäväksi. Ehkä ei kaikkien mielestä ja se on tullut kyllä selväksi mutta noilla luvuilla nyt mennään.

    Jokainen sen voi tiedostaa että syy miksi hirvikannat ovat nykyisen laiset jouhtuvat metsien käsittelystä ja siitä että varsinkin talvisaikaan kun hirvilehmien kunnon merkityksellä on suurin vaikutus vasomiseen on ravintotalous parantunut.

    Minusta syy ei ole metsänomistajien eikä metsästäjien. Se on vain seuraus nykykehityksestä joka on vain tällä hetkellä näin.

    Anton Chigurh

    mopokuski: ”…eikä metsästäjienkään syy nykyiseen hirvikannan kokoon…”

    Kaikkeen, aivan kaikkeen on syy. Ja totuuksia on aina vain yksi. Kussakin asiassa.

    Tuire Nygren kirjoitti hyväksytyssä väitöskirjassaan: ”…metsästäjäkunnan yksinoikeudesta päättää poistettavasta hirvimäärästä…”

    Ammatti Raivooja

    Koivulle uudistettaessa oikean tiedon saanti on myös tärkeää. Jalostetut koivunsiemenet eivät ole kalliita, päinvastoin melkein ilmaisia. 100 000 siementä maksaa muutamia kymppejä. Vai mitä Anton, että mustalle muralle vedetyllä alueella on mahdollista saada 1500 koivua hirvistä huolimatta koivunsiemenillä?

    jees h-valta

    Ei se määrä välttämättä pelasta koivuja kasvuun. Tai kasvaa mutta laatu on menetetty jos muutaman hirven ”tokka” siinä käy säntillisesti sapuskoimassa. Ja pehmeällä pohjalla sotkeminen vikuuttaa loputkin.
    Näin keväällä kun lehti tulee syönti on laaja-alaista riipimistä ja on sinällään aika tehokasta tuhoamista. Ja siinä ei säästy hieskään.
    Aitaus on ainut suoja, varsinkin sähköistetty mutta hirvikannan alemmas pudotus se järkevin tapa tietysti. Kumma että joku edes kehtaa horista jostain kannan sukupuuton uhasta. Todella kuvottavaa.

    A.Jalkanen

    Vaikuttaa kirjoitusten perusteella siltä, että vaikka hirvien talvikanta on nykyisin selvästi alle sata tuhatta, metsätaloudessa ongelmia piisaa. Miksi hirviongelman hoitaminen on niin vaikeaa? Onko niin, että metsästysmahdollisuuksien turvaaminen on tosiaan tärkeämpää kuin talvitihentymien poistaminen? Vahinkoilmoituksista tiedetään missä ne sijaitsevat, joten kannan arvioinnin vaikeuteen on tässä turha vedota.

    jees h-valta

    MTK:n kanta on asian hoitamisessa aivan ratkaisevan tärkeä mutta kuten tiedämme sidos metsästysjärjestöön on tiukka ja koko MTK:ta vie käytännössä tässä hirviasiassa yksi mies. Ja se on mies joka touhuaa päälle päsmärinä myös riistahallinnossa. Melkoinen jyrä jonka yli eikä ympäri näytä pääsevän järjsetö joka rahastaa metsänomistajat myös mhy:n kautta. Raha kelpaa, edunvalvonnasta viis!

    A.Jalkanen

    Kaatolupia myöntävät alueelliset riistaneuvostot ovat ehkä avaintekijä, joiden pitäisi tutkia hirvivahinkokarttaa. Jos ne valveutuisivat myöntämään tarpeellisen määrän lupia, niin sitten seurueet hoitaisivat oman alueensa vahinkokohteet kuntoon?

    Toiveajattelua?

    jees h-valta

    Meillähän on kaksikin vakavaa ihmisen toimintaa uhkaavaa tekijää metsissämme eli pienemmät sorkalliset eli peurat ja kauriit ja isommissa hirvet. Lähivuosien suuri ongelma on jatkuvasti peurojen kautta leviävät punkit jotka ovat jo nyt vakava terveysuhka. Hirvet toki pahempia uhkia liikenteessä mutta myös loisten suuri levittäjä ja kantaja myös. Murto-osalla näitä määriä luontomme kestäisi monimuotoisena ja ihmisen elämä olisi turvatumpaa. Puhutaan isoista kansantaloudellisista vaikutteista. Asia joka luulisi poliitikkojakin kiinnostavan. Näistä kaikista toki on täällä paahdettu kylläisyyteen asti mutta se yksi on kovasti hiljaa. Ja se järjestönä pystyisi vaikuttamaan asiaan nopeasti. Eli MTK.
    Laitan tässä kerittyäni kuvia miten luonto alkaa kasvattaa hiukan harvinaisempaakin puustoa aivan ominpäiten kun jokin alue on aidattuna jopa vuosikymmeniä. Esim. tammi on viljelyksieni vakio jo h-haapojen reuna-alueilla aidan sisäpuolella jossa valo riittää. Yleensähän ne syödään jo niin pieninä ettei ne selviä ensimmäisistä talvista.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 883)