Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • Pähkäilijä

    Puolet pienistä taimikoista, kolmasosa varttuneista taimikoista ja viidesosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Ei ole tarpeeksi perusteita puuttua pientä harmia aiheuttaviin hirvituhoihin, entisiäkään ei hoideta eikä niistä piitata.

    Lähetetty: 9 h, 32 min sitten
    Lähettäjä: Ammatti Raivooja
    ############

    mietipäs asiaa metsänomistajan kannalta, jos joku osa ei välitä niin pitääkö loppuosan olla välittämättä?

    Tai kyllä voidaan, aidataan hirvet sinne missä niiden metsästäjätkin ovat ja asia on helposti järjestetty.

    Korpituvan Taneli

    Voivoi suorittava, sinun näkövinkkelisi on aivan liian lyhyt tähän hirvihommaan.

    Kun olin 5…6 vuotta hirviä ei tosiaankaan ollut liikaa. Kotikunnassani oli neljä (4) hirvilupaa. (Enimmillään n 600). Silloin näin ensimmäisen ammutun hirven.
    Elävän hirven näinkin sitten vasta joskus 16 vuotiaana. Sittenpä niitä onkin ollut näkösällä ihan etsimättä vähän väliä.
    Täällä meillä kanta pullahti suureksi jo 60-luvulla.

    Ainoa este kannan laskulle Suomessa on lupamenettely.
    Kun et oikein ole lämmennyt sille Mehän pojan ajatukselle täysin vapaasta metsästyksestä, niin voitaisiinko me löytää kompromissi, jonka Sinäkin hyväksyisit?
    Poistetaisiin ensiksi lupamaksu ja annettaisiin lupia kullekkin seuralle pyydetty määrä. Mitä arvelet homman vaikuttavan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    #”Poistetaisiin ensiksi lupamaksu ja annettaisiin lupia kullekkin seuralle pyydetty määrä. Mitä arvelet homman vaikuttavan?”#

    Kestävään verotukseen tottuneet metsätäisivät kuten ennenkin . Ahneetkin opiisivat säästeliäiksi , kun seuraavana syksynä ei pääsisi jahtiin . Hirvivahingot todennäköisesti kasvaisivat , mutta korvaukset jäisivät tulematta , kun lupamenettelyn kautta rahoitus puuttuisi kokonaan .

    Omista kokemuksista sen verran , että ensimmäiset hirvet näin alle 10 -vuotiaana . Hirvet olivat siitä eteenpäin jokakesäisiä vieraita asuinpaikkani peltoaukeilla . Hirvijahdin aloitin 17-vuotiaana 1972. Tuolloin käytössä oli yksi kaatolupa .
    Vain pari vuotta aiemmin koko pitäjässä oli ollut voimassa
    täysrauhoitus . Silläkin hetkellä oli seurueita , jotka metsästivät vuorovuosin
    .
    Lupamäärät kasvoivat tasisesti 90-luvun puoliväiin saakka ja kaatokiintiöt olivat seuramme alueella 10 yksilön paremmalla puolella .

    1996 kaatoluvat pudotettiin yhteen aikuiseen ja kahteen vasaan hirvikannan silloisen ”romahduksen” seurauksena .
    Jo vuonna 2001 jouduttiin kaatamaan samalta alueelta yli 20 (max 27 = 6-7 hirveä / 1 000ha) yksilöä usean vuoden ajan . Tällä hetkellä käytössä on 3,5 pyyntilupaa . Vanhojen käytäntöjen aikaan meillä ei olisi ollut oikeutta tänä vuonna yhteenkään lupaan . Niin vähän hirviä alueellemme jäi viime metsästyskauden jälkeen . Nyt laaja yhteislupa antaa meillekin mahdollisuuden yrittää . Osalla alueesta hirvikanta oli vahvempi . Jos yhteislupaa ei olisi , olisi tiedossa ainakin kaksi ”hirvivapaata” syksyä .

    Korpituvan Taneli

    Suorittava, kun nyt tyrmäsit minun kompromissi ehdotukseni, niin mitä muuta voitaisiin tehdä?

    Onko nykyinen lupakäytäntö mielestäsi se paras mahdollinen, vai olisi jotainparannettavaa?
    Minä olisin kyllä valmis huomattavasti löysäämään lupasysteemiä, niin että päästäis näkemään löytyykö niitä hirviä vai ei.
    Jos lupakäytäntöä EI VOI mielestäsi löysätä, niin miksi ei? Onko syynä vain saaliin varmistaminen? Miksi sellaisillakaan alueilla, joissa hirviä löytyy ja seura on valmis lisääkin ampumaan lupa käytäntöä ei voi löysätä?

    Minun visioni olisi se että kanta pudotettaisiin selvästi alemmaksi, ensin vaikka alle 2/1000 ha ja huolehdittaisiin siitä, että kanta olisi mahdollisimman lisääntymiskykyinen, niin että vasatuotto olisi suuri. Näin saataisiin metsästettävääkin kuitenkin. Jatkossa, jos taimikkovahingot ja hirvikolarit oikeasti eivät vähenisi, niin määritettäisiin uusi alempi kannan taso.

    Mitäs tuumaat? Saadaanko me tästä oikeasti ”yhteisesti hyväksytty” malli aikaiseksi? Siis ei metsästäjärjestöjen ”yhteisesti hyväksytty”, vaan sellainen, jossa muutkin ovat mukana!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Eli siis, jäljelle jää vain täysi hirvilupa ilveilyn lopettaminen ja hirven ampuminen olisi luvallista, kunhan olisi määrätyt taito ja tietotasot ja hommaan sopiva ase.

    Nyt sitten sanot että hirvet taas vain lisääntyvät. Yllätys yllätys, metsästyshaluisia ja kykyisiä ihmisiä löytyisi aika paljon.
    Jostain syystä hirvenmetsästykseen halukkaat eivät kaikki hakeudu näihin ”virallisiin” porukoihin. Ilmiö on havaittavissa täälläkin jossa kuitekin kaikki alueella asuvat ihmiset ja lisäksi muuallakin asuvat maanomistajat pääsevät seuraan. Seurassa ei liioin tietääkseni ole mitään uusien jäsenien monotusjärjestelmää.
    Sellaisilla alueilla jossa seraan pääsy on vaikeaa ja seuran hierarkia epäterve, tälläisten ulos jäävien halukkaitten olemassaolon toki ymmärränkin.

    Jostain syystä seuroissa ei nähdä tai ei tunnusteta tätä ulkopuolista hirvenampujien reservin olemassaoloa ollenkaan. Olemassa se on kun minullekkin on yhteistyötä ehdoteltu muutamaan kertaan. En ainakaan vielä ole tälläiseen yhteistyöhön ryhtynyt. Tosin olen kyllä aina ilmoittanut, että minä en sitten näe ja kuule yhtään mitään, vaikka epävirallista ampumista tapahtuisikin. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys ettei pääluvusta ole epävirallista vähennystä tapahtunut.
    Tosin salametsästystä tulee täälläkin silloin tällöin ilmi, mutta ovat olleet aina muutaman kymmenen kilometrin päässä.
    Miten se on siellä Suorittavan tanhuvilla salametsästäjät ilmeisesti lölytävät hirviä, vaikkei niitä virallisesti edes olekkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    #”Jostain syystä seuroissa ei nähdä tai ei tunnusteta tätä ulkopuolista hirvenampujien reservin olemassaoloa ollenkaan. Olemassa se on kun minullekkin on yhteistyötä ehdoteltu muutamaan kertaan.”#

    Tämä ilmiö nostaa päätään aika-ajoin jossakin päin maakuntaa tai pitäjää . Syynä tilanteeseen on monesti henkilösuhteiden ajautuminen välirikon asteelle . Toimivaa systeemiä lähdetään hajottamaan joidenkin henkilöiden itsekkäiden tavotteiden vuoksi .
    Pahimmillaan tilanne on johtanut siihen , että on syntynyt alueita , joilla ei voi metsästää ollenkaan . Tämä , jos mikä , palvelee huonosti tavoitetta pitää hirvikanta aisoissa .

    Salametsästys on ollut ja on edelleen rikos . Siitä on omakohtaisiakin kokemuksia vuosien takaa . Muuan ammattirikollinen harrasti saalametsästystä kotitienoillani 70-80 -luvuilla . Eräänä kesänä heinänteon aikaan pelloltamme pelto-ojan pajupuskan takaa löytyi tuoreet hirve jäänteet . Poliiseja hyppäsi paikalla viikkokausia . Epäiltykin oli , mutta riittävä näyttö jäi puuttumaan .
    Onneksi en itse sattunut tekijän kanssa nokikkain . Epäilty joutui lusimaan myöhemmin erään toisen rötöksen takia . Oli pamauttanut
    kanssaan törmäyskurssille joutuneen henkilön kesämökin taivan tuuliin . Vankilaolot eivät tekijää mielyttäneet . Varsin pian vapauden menetyksen jälkeen hän poistui tuonpuoliseen oman käden kautta .

    Hyötyäkin salakaadosta toki oli . Se toimi sysäyksenä salaojittaa muutama hehtaari peltoa , joiden avo-ojissa pajukko viihtyi .
    Salakaadossakaan ei kaatunut viimeinen otus . Pari vuorokautta myöhemmin pellolla laidunsi vielä viisi hirveä . Elettiin vuotta 1978 .
    Salaojituksen jälkeen hirvien vierailut pellolla loppuivat lähes
    tyystin .

    suorittava porras

    Pitkälle olen kanssasi samaa mieltä Taneli . Omatkin tekemiseni ovat pyrkineet lisäämään vapautta ja joustavuutta hirviä metsästettäessä .

    Metsästettävän riistan määrä tulisi olla mahdollisimman tarkkaan arvioitu ja lupamäärät kohdallaan . Lisäksi tulisi olla mahdollisuus nykyistä tehokkaammin ohjata metsästyksen voimakkuutta jahdin aikana tilanteen niin vaatiessa .
    Yksi ratkaisu tähän saattaisi olla entistä suurempien yhteislupa-alueiden muodostaminen . Vastuullisilla metsästäjillä olisi mahdollisuus ottaa vastaan tai luopua luvista , jos riistan määrä ei vastaa lupamäärää sillä hetkellä .

    Jo nyt on olemassa yhteislupa-alueita , joissa hirvihavainnot ja kaadot raportoidaan reaaliaikaisina . Lupa-alueen metsästyksenjohtaja voi seurata tilannetta ja antaa uusia suosituksia luvan osakkaille , jos tarvetta ilmenee hyvinkin nopealla
    aikataululla .

    Toisessa päässä janaa ovat ne porukat , jotka syystä tai toisesta eivät kuulu yhteistoiminnan piiriin . Niiden kohdalla lupamäärä on se, mitä on myönnetty oli alueella hirviä enemmän tai vähemmän . Tilanne on korjattavissa vasta seuraavalla jahtikaudella .

    Joukkoon mahtuu myös seuroja , jotka anovat lupia pelkän pita-alan perusteella . Saattaa käydä niin , että pinta-alan perusteella lupamäärä on korkeampi , kun hirvikanta edellyttäisi . Lupia jää näissä tapauksissa käyttämättä ja se on poissa niiltä , joiden alueella hirvitiheys on korkeampi . Tämä viimeksi mainittu saattaakin olla merkittävä syy paikallisten hirvivahinkojen syntymiseen . Hirvet jakautuvat epätasaisesti .
    Yhteistoiminnan lisääminen on paras lääke tähän vaivaan .
    Seikalle , että metsästäjiä ei joillakin alueilla ole enää riittävästi , pystyy tuskin paraskaan poppamies tekemään mitään .

    Korpituvan Taneli

    Vaikka se pakko olisi kuinka huono konsultti tahansa, pitäisi nämä yhteislupa-alueet ottaa ylhäältä tulevalla määräyksellä käyttöön, jos seurat eivät kykene niitä yhteistoimin perustamaan.
    Meilläkin se oli yhden puheenjohtajan projekti joka sitten valittiin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajaksi. Nyt ei kukaan edes muista olleensa vastaan mainittua aluetta.

    Tuollaiset muutaman luvan alueet ovat lapsellisia. Niitä lienee kuitenkin vaikea sopia suuremmiksi, kun riistanhoitoyhdistysten alueetkin ovat monesti turhan pieniä.
    Nykyisillä lupamäärillä mitaten pitäisin sellaista sadan luvan yhteislupa-aluetta melkein miniminä.

    Yhteislupa-alueillakin on sitten ilmennyt sitä että liian herkästi lopetetaan jahti, mutta ei kuitenkaan mielellään sallittaisi toisten käyttää niitä lupia.

    Mutta miten me Suorittava saataisiin se maanomistajien äänikin kuulumaan siellä yhteislupa-alueella sitten. Äläkä nyt kerro että riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa on maanomistajajäsen. Se on kyllä niin että siihen virkaan nimitetään juuri tarkkaan harkittu henkilö, joka itsekkin kulkee hirvestämässä. Se on siis tässä suhteessa kuollut kirjaain.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh

    Minun kotipaikkakunnallani se ”valittu” maanomistajajäsen on ollut pienmetsänomistaja (tähän mennessä kaksi ”hoitanut” tehtävää), joka saa toimeentulonsa aivan muusta kuin puuntuotannosta. Lisäksi pitäjän innokkaimpia hirvenmetsästäjiä. Molemmat vuohia kaalimaan vartijoina.
    Terveisiä vaan jäpäkyörille.

    hikoileva torso

    ”Seikalle , että metsästäjiä ei joillakin alueilla ole enää riittävästi , pystyy tuskin paraskaan poppamies tekemään mitään .”
    Lähetetty: 2 h, 7 min sitten – Suorittava porras

    Tähän nyt ei sentään poppamiestä tarvita. Lainsäätäjä vain ilmoittaa, että pinta-ala rajoitus ja lupakäytäntö lakkautetaan ja kas! Ongelmaa ei enää ole.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 883)