”Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan…”

Palataanpa varsinaiseen aiheeseen .
Taimikot on suojattavissa varsin vähäisellä vaivalla käyttämällä ihmisperäisiä hajusteita ja raikasteita . Näiden tehon olen moneen kertaan käytännössä todennut ja nähnyt .
Hirven aisteista heikoin on näkö . Kuitenkin taimikoiden suojauksessa nojatan edelleen vahvasti siihen , että hirvi huomaisi suojaustarkoituksessa tehdyt aitaviritykset . Ei läheskään aina huomaa ja aita on repaleina hyvin nopeasti varsinkin , jos taimikossa on runsaasti erilaista syötävää .

Hajusteet sitävastoin taajaan aseteltuna ovat tehokkaampi
ratkaisu . Tehoa voi parantaa vähentämällä hirvelle maistuvan ravinnon osuus taimikossa minimiin . Kuinka moni hirvivahingon kohdanneista on menetellyt näin ? Tuskin monikaan . Ainakin ensimmäinen hirvivahinko on tapahtunut suojaamattomalla
kohteella .
Korostan hajusteen vaikutusta siksi , että olen usempaan kertaan enemmän tai vähemmän huvittuneena päässyt seuraamaan hirven reagointia sen kohdatessa ihmisestä leijailevan tuoksun . Täyskäännös on ollut välitön ja vauhti aina kova , kun elukka on poistunut maisemista . Sen hirvet ovat ilmeisesti oppineet , että ihmisen tuoksu tietää ”nikkelisadetta” . Pakoon lähdetään päätäpahkaa .

Suosittelen tämän vaihtoehdon kokeilemista itse kullekin . Hirvistä nimittäin ei koskaan päästä hyvästä tahdosta huolimatta kokonaan eroon . Unelma hirvettömästä Suomesta on yhtä todennäköinen , kuin että talvella ei sataisi lunta . : )

Suorittavan käsitykset aivan vailla mitään muuta pohjaa kuin oma näkemys asiasta. Hajusteet toimivat juuri silloin kun ne sattuu hirven hajuaistiin. Meillä vain tuulee aika taatusti usein ja heikkokin tuulenvärekkin vie hajun juuri sinne minne vie. Ettei se parempi aisti reagoi yhtään sen enempää kuin sattumoisin. Hirven tulo aidalle rauhallisesti omaan tahtiinsa takaa sen ehjyyden sen aidalla käynnin jälkeenkin. Ja jahdittomissa olosuhteissa se liikkuu rauhallisesti ja hamuaa syötävää turvallaan lähes jatkuvasti. Ja tietysti myös aistii sillä. Silloin kun se törkkää sen kostean turpansa sähköiseen nauhaan se lähtee, ja lujaa. Tosi on että jossain asennossa se saattaa tehdä virheen että lähteekin aitaa sisään pelästyessään. Mutta ylen harvinaista se on. Lähes aina se ampaisee takaisin tulosuuntaansa. Nämä ovat jo monien vuosien kokemuspohjaa. Hajuste ei tietysti aidassakaan huononna mutta voi johtaa siihen että vain turpa nousee liian ylös ja se nojaa paksulla karvoituksella nauhaa mukaansa ja jatkaa. Toki se todennäköisesti siitäkin huomaa sähkön ja pelästyy mutta ehkä liian myöhään. Sitten on aitaa sykeröllä jos niin käy. Ennemmin laittaisin kiiltävää nauhaa ihan ylimmäiseksi aitaan. Huomaa paremmin esim. pitkässä heinässä aidan.

Puolet pienistä taimikoista, kolmasosa varttuneista taimikoista ja viidesosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Ei ole tarpeeksi perusteita puuttua pientä harmia aiheuttaviin hirvituhoihin, entisiäkään ei hoideta eikä niistä piitata.

Hieno tarina, mutta ikävä kyllä huikeasti ylimitoittu hirvien vaikutukset. Minkä takia hirvikantaa ei ole laskettu jo ajat sitten jos se aiheuttaisi kaikki asiat, joita täällä keksitään? Koska oikeassa elämässä hirvituhot eivät ole niin merkittäviä.

#”Vannomatta kuitenkin paras.
Jopa molemmat asiat saattavat vielä toteutua.
Vielä 50 vuotta sitten Suomi oli käytännössä lähes hirvetön.
Ilmasto puolestaan näyttää yllättävän jopa meteorologit, kuten parhaillaan tapahtuu Meksikossa.”##

Meinaatko , että myrsky hoitaa hirvet hittoon Suomesta ?

Runsaat neljäkymmentä vuotta kestäneen hirvimiesurani aikana
hirviä on ollut aina jonkun mielestä liikaa . Tämän perusteella en usko ihmeisiin . Hirviä tulee tallusteleman saloilla ja taimikoissa varmasti jatkossakin . Resursseja hoitaa Suomi hirvettömään tilaan olisi tähän asti kenties ollut . Tulevaisuudessa näin ei ole . Hirvien määrä tulee lisääntymään vääjäämättä , koska kiinnostus sitovaan metsästysharrastukseen on vahvassa laskussa .