Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • MJO

    Maanomistajat yhteistyöhön samalla tavalla, kuin itäsuomalaiset susien kanssa. Salakaatajia ei polteta, eikä niistä olla edes kuultu.

    Visakallo

    Kyllähän nämä uudet puunkäyttöä lisäävät investoinnit ovat saaneet mannerlaatat liikahtamaan MTK:ssakin.
    Kahta kun ei voida yhtäaikaa kasvattaa, – puuntuotantoa ja hirvikantaa.
    Silloin hirvikanta joutuu joustamaan.
    Vuoden päästä on jo tilanne parempi ja hirvien suojelijat hiljaa.

    Ammatti Raivooja

    Enpä ole erityinen hirvien suojelija mutta puuntuotannollisesti hirvet on lillukanvarsia mitä metsissä oikeasti tapahtuu. Kannattas poistua joskus näppäimistön äärestä luontoon tutkimaan vaikka ”naapurin metsiä” ja tulla sit kertomaan tänne mikä oikeasti jarruttaa puuntuotantoa. Liika omien tiluksien tuijottelu tekee muutenkin vaan maaniseksi niin maailmankuvan avartaminen luontoretkeilemällä tekisi ihan hyvää.

    jees h-valta

    Niinpä, joskus kyllä kyllästyy kieltämättä omia hirvituhoja katselemaan mutta kun naapurustoissa ei juuri muuta kasva kuin kuusta eri mitoissaan ei juuri avarra maailmankatsomusta. Paitsi että tänään vielä sain hirvikärpäsen kun oikaisin naapurin aukon kautta. Heinikkoinen ja kuuselle istutettu mutta joku säästöpuuryhmä oli lähellä että kait se sieltä ponkaisi. Ne jokuset männyntaimet siitäkin alalta oli jo syöty parempiin pötseihin.

    Ammatti Raivooja

    Metsäkeskuksen tilastojen mukaan kuuselle uudistettiin Lounais-Suomessa n.65% ja männylle n.30% vuonna 2014. Vertailun vuoksi Pohjois-Savossa n. 80% kuuselle ja 20% männylle. Molemmissa oli koivun osuus muutamia prosentteja.

    oksapuu

    Niin

    Täällä meillä (Etelässä) kalutaan talvisin jo kuitukokoisia kuusen
    runkoja ja kummallista kyllä, harmaalepän rungotkin kelpaa…

    Korpituvan Taneli

    Silloin hirviä on todella paljon ja ne ovat todella nälkäisiä jos harmaaleppäkin kelpaa. Sehän ja serkkunsa tervaleppä ovat tähän asti olleet ainoat puut joita hirvet eivät ole kelpuuttaneet ravinnokseen. Vastoin yleistä luuloa kuusikin kelpaa, kunhan hirvellä on vain tarpeeksi nälkä. Hirvisuojien myyjän mukaa 6/1000 ha on sellainen kipuraja, jossa kuusikin alkaa kelvata.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja

    Enpä tiedä tuosta harmaalepästä, voisiko kyse olla kulinaaristen makunystyröiden kehittymättömyydestä sillä minä nään metsissä kaltattuja leppiä alueilla, joilla olisi yllinkyllin muutakin syömistä?

    Jätkä pätkät

    Meillä on eläinpuisto aika lähellä ja paikallinen metsätalousyrittäjä on kokeillut kuorittaa harmaaleppiä puiston asukkailla.
    Elukat kuorivat hyvin leppärungot, joyka sitten haketetaan rumpuhakkurilla sopivan karheaksi ja myydään rannikon savustajille.
    Ei kuulemma saa mistään puusta niin hyvää hintaa kuutiolta, kuin tuollaisena harmaaleppäpuruna.

    Jätkä pätkät

    Meillä on eläinpuisto aika lähellä ja paikallinen metsätalousyrittäjä on kokeillut kuorittaa harmaaleppiä puiston asukkailla.
    Elukat kuorivat hyvin leppärungot, joyka sitten haketetaan rumpuhakkurilla sopivan karheaksi ja myydään rannikon savustajille.
    Ei kuulemma saa mistään puusta niin hyvää hintaa kuutiolta, kuin tuollaisena harmaaleppäpuruna.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 883)