Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
On myös merkitystä, millaista mäntyä hirvi syö. Se syö mieluusti lehtipuiden katveessa kituvia haitta-aineettomia männyn taimia. Siksi tilanne ei saa kehittyä tähän suuntaan. Siitä ei ole suurta haittaa, jos hirvi käyttää ravinnokseen varttuneemman taimikon sivuoksia ja alle kehittynyttä lehtipuuvesakkoa. Olisikin viisasta ohjata kehitystä tähän suuntaan huolehtimalla taimikoiden varhaishoidosta nykyistä paremmin eli tarkastella asioita taimen eduksi, eikä vartoilla aikaa ,jolloin taimikonhoidon tukiehdot täyttyvät. Parantamalla taimien kasvuolosuhteita ,lyhennetään taimivaiheen kestoa ja taimien alttiinaoloaikaa hirvivahingoille.
Jälleen kerran, miksi taas alat puhua rästeistä metsätalouskeskustelussa? Mainitse yksikin, joka on täällä huolissaan hirvituhoista ja joka kasvattaa mäntyjä lehtipuiden varjossa? Minua ei suuresti kiinnosta, miten Aku Ankka tai Joulupukki metsiään hoitavat.
Kuulostaa kovin lattealta puhua taimien kasvuolosuhteiden parantamisesta, kun taimikot on raivattu.
On raivattu..joo. Vaikutuksella vain on suuri ero ,jos homma tehdään vuosi tai pari-jopa kolme vuotta myöhemmin,kun olisi tarve. Vahinkojen riski kasvaa ja työmääräkin vähintään 10%:n vuosivauhtia. Suositusten raameissa tosin liikutaan , mutta vaikutus hirvivahinkoihin on selkeä.
PS . Liki pari tuhatta hehtaaria hirvimaistamme on yhtiöiden maita ja niitä on hakattu aukeiksi intensiivisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (aiheuttanut paikkakuntalaisissa jopa suurta mielipahaa) ,kun suuret 60-luvun avohakkuualat ovat kehittyneet hakkuukypsiksi. Ei viihdy hirvet taimikoissa ,kun suojaa ei ole ja kattaus on yksipuolinen oikea-aikaisten toimenpiteiden seurauksena.
Tämä keskustelu menee jälleen tutuille raiteille. Jos suorittava ei laittaisi omia näkemyksiä asiasta niin olisivatko kaikki tyytyväisiä ? Haukuttaisiin vaikka porukalla yksimielisesti nykyistä hirvipoliitiikkaa niin kaikki olisivat tyytyväisiä.
Ei edes se vanha Kemera estänyt oikea-aikaista taimikonhoitoa. Varhaisperkaukset on tehty aina ajallaan niillä tiloilla, joilla yleensäkin on metsiä hoidettu. Minunkin ensimmäinen metsänhoitotyöni nuorena koululaisena oli juuri varhaisperkaus vesurilla. Suorittava voi jo lopettaa tuon yksityisten metsänomistajien panettelun. Nehän olivat enimmäkseen juuri suurten toimijoiden maita, jossa luovuttiin taimikonhoidosta ja alettiin tehdä tällaisiin kohteisiin energiapuuharvennuksia. Yksityismetsissä sellainen oli hyvin harvinaista. Metsänomistajia on monenlaisia niin kuin ihmisiä yleensäkin. Jos joku jättää asuntonsa siivoamatta tai taimikkonsa raivaamatta, ei se koskaan missään oloissa tarkoita sitä, että kaikki olisivat samanlaisia. Suorittavan on nyt jo syytä ymmärtää tämä asia!
Miksi visa haluat rajoittaa suorittavan mielipiteen kirjoitusta ? Onhan täällä monta ketjua jossa mielipiteet ovat hyvin erilaiset. Vaikkapa tuo jk ketju. Jos suorittavalla on tuollainen näkemys asiasta niin sitten on. Eikä se nyt niin väärä ole.
”Jos suorittava ei laittaisi omia näkemyksiä asiasta niin olisivatko kaikki tyytyväisiä ?”
Ei, mutta oltaisiin samaa mieltä hirvituhoriskin suuruudesta.
Suorittava: Vaikutuksella vain on suuri ero ,jos homma tehdään vuosi tai pari-jopa kolme vuotta myöhemmin,kun olisi tarve. Vahinkojen riski kasvaa ja työmääräkin vähintään 10%:n vuosivauhtia.”
Kysyin esimerkkejä raivaamattomista kohteista. En kysynyt viivästyneistä kohteista tai viivästyneen raivauksen työmäärän kasvusta. Jostain syystä kovin halukkaasti rästikohteista haluat keskustella. Miksi?
”PS . Liki pari tuhatta hehtaaria hirvimaistamme on yhtiöiden maita ja niitä on hakattu aukeiksi intensiivisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana…”
En tiedä, miten suuri osuus lupa-alueesta tuo on, mutta oletettavasti merkittävä. Ei ihme, jos hirvet ei alueella viihdy. Tuskin mikään muukaan elävä olento, kuten hömötiainen. Selvää on se, että tuon alueen perusteella ei voi minkäänlaista vertailua hirvituhoriskistä soveltaa muille alueille moneen vuoteen. Tuollaista monokulttuuriako suorittava metsiimme laajemminkin kaipaa?
Suorittava aivan selvästi aliarvioi toisten kokemuksia metsien hoidosta. Aika monella meistä on kokemusta ja näkemystä paljon muistakin kuin vain niistä omista metsistä. Omien metsien lähellä saattaa olla yhtiöiden, yhteismetsien, kuntien, seurakuntien tai valtion metsiä. Meikäläiselläkin jo pelkästään yhden tien varressa on kolmen tällaisen ison toimijan metsiä. Niissä on tullut liikuttua jo poikasesta lähtien.
Tässä ketjussahan suorittavan hirvialueen koko oli mainittu, 3700 ha. Tuollainen on niin pieni alue, ettei sen osalta voi hirvikantaa mitenkään arvioida. Ei varsinkaan, jos siitä lähes 2000 ha eli ainakin puolet on hakattu paljaaksi viimeisten 10 vuoden aikana.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään