Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Näin se on täälläkin päin muutama hirviseurue panttaa lupien käyttöä jotta saadaan pidettyä hirvikanta mukavana että päästää syksyisin täyttämään pakastimet helposti, siksi olen iloinen siitä että petojen metsästys on loppunut.
suorittava: ”Metsänomistajan keinoiksi suojata taimikkonsa hirviltä jäävät tehokas taimikonhoito ja Trico. ”
Onkohan suurempi maanjäristys tulossa, kun suorittavan mannerlaatat liikahtivat jo Tricon verran?! Ilmeisiti suorittavankin suunnalla hirvet ovat silpunneet hoidettuja männyntaimikoita?
Ei ole kyse mannerlaattojen liikkumisesta. Tiedän mitä vauhtia ja mihin määriin hirvet lisääntyvät ,kun metsästys häiriintyy tai loppuu kokonaan. Kanta kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa siellä, missä käy näin.
Tähän asti taimivahinkoja on esiintynyt vähiten hoidetuissa taimikoissa . Jatkossa taimikkotuhojen torjuntaan saattaa tarvita myös Tricoa . Hirvet kerääntyvät isompiin laumpoihin petojen ”ansiosta” , jolloin vahinkoja syntyy varmasti siellä ,missä lauma liikkuu ilman massiivisia torjuntatoimia.
Kyllähän se nyt oli ensimmäinen kerta ainakin 17 vuoteen, kun suorittava myönsi hirvivahinkoja tulevan myös hoidettuihin taimikoihin! Hirvet talvehtivat luoteenomaisesti laumoissa. Siihen ei aina tarvita edes petoja.
Ensi syksynä Suorittavan alueella ei ole koiratonta eikä koirallista jahtia. Jos 3 700 ha alalla jäävä kanta on vain aikuinen ja vasa, ei alueelle voi enää myöntää lupia.
Visalle on todettava ,että ennakoin tulevaa. Tähän asti taimikoiden vahinkoja tarkastaneet viranomaiset ovat todenneet ,että vahinkoja kärsineissä taimikoissa on ollut yleisesti liikaa lehtipuita ja hoidossa puutteita. Asianmukasesti hoidetuista taimikoista ei tule vahinkoilmoituksia. Jos on odoteltu kemeraehtojen täyttymistä ja varmuuden vuoksi vielä vuosi tai kaksi lisää , ovat vahingot olleet jopa todennäköisiä.
Toimenpiteiden ajoituksella on tärkeä merkitys vahinkojen ehkäisyssä. On oma valinta ,haluaako hirvivahingot vai maksimimäärän taimikonhoitoon tarkoitettuja tukia. Jos vastaus on tuet kolmeen kertaan , on tarjolla kaksinkertainen riski hirvivahinkojen suhteen. Metsästyspaineen aleneminen vain lisää ko riskiä. Kun petojen määrä tästä lisääntyy ,käy metsästys entistä laajemmin mahdottomaksi ja hirvitokat vain kasvavat. Sinne isompaan tokkaan ovat meidänkin alueen hirvet kerääntyneet. Laajoissa yhtiöiden hoidetuissa taimikoissa ei ole syötävää.
Suorittava on usein todennut, että joku tilanne koskee vain pientä osaa Suomesta, eikä siksi ole yleistettävissä muualle. Suorittavan alueella puhutaan jatkuvasti yhtiön hoidetuista taimikoista. Minusta tuntuu, että siellä ollaan hyvin poikkeuksellisella alueella. Harvassa paikassa on laajoja paljaaksi raivattuja metsäfirmojen metsiä ja siksi hirvet hakeutuneet muualle. Se suomalainen metsämaasto mitä itse näen, on tässä suhteessa hyvin monimuotoista. Siellä missä omat metsäni ovat, tilakoko on pientä kuten Suomessa keskimäärin eli n. 10-30 ha tilat ovat yleisimpiä ja kuviokoko ehkä hehtaarin tai parin luokkaa. Metsiä pirstovat pellot, joille hirvet mielellään tulevat kesäaikaan ruokailemaan. Ei näin tavanomaiseen metsämaisemaan synny alueita, joista hirvet männiköiden taimikonhoidon myötä kaikkoavat.
Koska suorittavalla on poikkeukselliset maastot tarkkailussa, ymmärrettävästi ohjeetkaan eivät päde muualla.
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007, tieteen tori: ”…lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden…”
Jees: ”Metsästysseuroissa ainakin täälläpäin on taipumus että alkaa muodostua omia kuppikuntia seurojen sisälle jotka pyrkivät hajottamaan seuran. Nytkin taas soitteli yksi ison seuran jäsen ja pyysi ymmärrystä heidän oman porukan kokoamiseen ja ehkä jopa seurasta erkantumiseen. Muutama vuosi sitten aivan sama laulu samassa seurassa. Toisessa tietämässäni taitaa metsästää kaksi eri poppoota omillaan seuran sisällä. Kun ihmiset riitelee on petoeläimet varmempia suorittajia.”
Tuo on varmasti riski. Osa porukasta haluaa toimia vastuullisesti, osa kasvatuttaa karjaa harrastustaan varten toisten kustannuksella. Tämän takia suuret linjat pitää vetää ylhäältä ja tavoitteet asettaa palvelemaan yhteiskuntaa. Tällä hetkellä täällä pikemminkin mietitään, miksi jotain asiaa ei voi hoitaa kuin että miten se saataisiin hoidettua (kuten myös susien metsästys, Luken hiilitasemallinnus jne).
Siihen vipuun toivottavasti et Jesse sinäkään mene, että uskoisit petoeläinten hoitavan metsästyksen. Moniko peto täällä on syönyt itsensä hengiltä? Hevonen tai lehmä voi siinä ihmisen avustuksella onnistua, mutta ei susi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään