Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Kyllä ne sudet sinne pikkuhiljaa siirtyy. Nyt on taas se aika että edellisvuoden pennut kartoitetaan omille reviireille. Jämsässä on ainakin yksi seitsemän suden lauma ja varsinais-suomessa useampi susireviiri samoin kuin Kärsämäellä. Näistä kyllä täydennystä tulee niihin tyhjiöihin. Päijänteen ja muidenkin isompien järvien jäätyminen toimii hyvänä reittinä näiden tyhjiöiden täytymiselle.
Kanadalaisen tutkimuksen mukaan(tehty erämaa-alueella) hirvikanta asettuu keskimäärin tasolle 1 hirvi/1000ha jos hirviä eikä petoja metsästetä.Pedot hoitavat,eikä niidenkään kanta lisäänny liikaa kun syötävää ei ole ylimäärin.
Kanadassa olosuhteet ovat karummat ja ravintoa sen myötä niukasti. Suomessa ei ole tätä”ongelmaa”. Ravinto riittää jopa 50 hirven tiheyksiin/1000 ha. Ravinnon määrän vaikutus hirvitiheyksiin on paljon petojen vaikutusta suurempi.
Otetaan esimerkki P-Amerikasta Isle Royalen saarelta (55000ha). Saari vastaa olosuhteiltaan Lounais-Suomen olosuhteita. Saarella ei ole metsätetty 65 vuoteen ja hirvet ovat olleet täysin petojen”armoilla”. Pedot ovat pystyneet vähentämään kantaa 10%:lla. Nälkä ja vanhuus ovat hoitaneet loput.
Ravinnon lisääntyminen metsäpalojen jälkeen on kasvattanut kantaa aina 44/1000ha-tasolle asti. Myöhemmin kanta on pienentynyt minimissään 7/1000 lukemiin ravinnon ehtyessä ,mutta ei tämän alle. Tämä pedoista huolimatta.
Pohjoismaista itään, pääasiassa täkäläisiä maastoja rehevämmillä mailla elää kymmenkertaisella pinta-alalla susien kontrollissa 200000 (kaksisataatuhatta) hirveä, tuosta itään vielä alces americanusta kaksikymmenkertaisella pinta-alalla 300000 (kolmesataatuhatta). Venäjällä ei ole kyetty rajoittamaan susikantaa ankarista ponnisteluista huolimatta.
Pohjoismaissa on hirvien metsästyskauden jälkeinen hirvikanta samaa luokkaa kuin venäjällä susien kontrolloima kolmikymmenkertaisella pinta-alalla.
Pohjoismaiden hirvikanta olisi susien kontrollissa luokkaa 10000 (kymmenentuhatta). Tuolla hirvikannalla meillä olisi helppo tuottaa jalostukseen vähintään 150 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Hiilinielu ylittyisi reilusti ja velat muuttuisivat saataviksi. Mutta valitettavasti meillä ei ole metsätalousministeriä, on vain METSÄSTYStalousministeri, joka on hirvenmetsästyksenharrastajien ( satatuhatta älyllisesti ylivertaista yksilöä) tiukassa kontrollissa.
Anton kirjoittaa asiaa. Hiilinielu keskusteluissa käytännössä kukaan politikko ei uskalla hirvien vaikutusta nieluihin ottaa esille, metsänomistajia kyllä syytellään nielujen pienenemisestä. Minusta hirvikannan vaikutus nieluihin pitäisi huomioida samanlailla kuin muutkin toimet. Eräs isäntä juuri tänään kertoi eilen olleen kymmenen hirven lauman taimikon vieressä tien reunassa ja pikkasen vielä kauempana pari hirveä. Että hyvin taas on kannan säätely onnistunut.
Täällä on nuortakin porukkaa kylliksi jotka ampuisi elukoita mutta vanhat jäärät haluavat pitää kannan korkealla panttaamalla lupia. Tämän alueen hirvien määrästä varmaan puolet pystys ampumaan ilman koiria näyttää sen verran paljon elukkaa olevan
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään