Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Olen Visan kanssa samaa mieltä. Ei se mikään käännösvirhe ollut. Se oli tarkoituksellinen tulkinta. Toisten mielestä oikea, toisten väärä. Sanoilla on useita merkityksiä ja niitä voidaan tulkita ja kääntää eri tavoin. Esim. Smör mamma, julsex kommer tillbaka. ( Voi äiti, joulukuusi palaa) Köpenhamn.( Osta yksi satama)
Siinä MT:n jutussa mainittiin, että käännöstulkinnan lisäksi Suomi sivuutti asiaan olennaisesti liittyvän Bernin sopimuksen. Kyllähän tuossa alkaa selkeä väärinkäytös olla kysymyksessä, mutta miten se saadaan oikaistua?
Suomi on siitä erikoinen maa, että itse tulkitsemme aina asiat omaksi vahingoksemme. Tämän takia olemme jo vuosia sitten pudonneet muiden pohjoismaiden kyydistä. Vastaavien tulkintojen lista kasvaa vuosittain. Yksi esimerkki oli, kun aitosavustettu liha katosi Suomessa kaupoista, mutta muualla sitä myytiin aivan normaalisti. Nyt, kun savustusuunit on meillä jo ehditty hävittää, onkin lihan jatkossa meilläkin oltava EU:n määräyksestä aitosavustettua. Valkoposkihanhien metsästys oli muualla sallittua, muta meillä ei. Tiekarhut vietiin päästömääräysten takia Ruotsiin ja Baltiaan. Turvetta en viitsi edes mainita. Ulkomaalien homeenestoaine kiellettiin meillä, mutta ei muualla. Nyt on sitten jokaisen Tikkurilan maalilla maalatun talon pohjoisseinät mustassa homeessa. Lista on lähes loputon.
Tästä on helppo olla samaa mieltä, mutta eipä pedot metsien miehiä ole koskaan haitanneet, ne kuuluu osana luontoa, ja jokainen hirvi tai peura joka päätyy karhun tai suden suuhun on hyvä juttu.. Montako ihmistä ne on viime vuosia vahingoittaneet?
Niin ei vielä. Mutta ollaanhan meilläkin jo jouduttu lasten petokuljetuksiin. Turhaanko ? Samoin meillä sudet syö noin 60 koiraa vuosittain. Minä ainakin lopetan metsästyskoirien kanssa pelaamisen jos uhka on että sudet syövät koirat. Investointi kunnon metsästyskoiraan ja sen koulutukseen on niin suuri että susien syötäväksi en sitä tee.
Meillä nyt jo näillä petomäärillä alkaa pedot pyörimään pihoissa. Niiden käynneistä on paljon kuvia esim facessa. Mitä sitten jos kanta kasvaa vielä 30 – 40 %.
Ymmärrän hyvin tuon metsästyskoirien ongelman, vaikka en metsästystä suoraan itse harrastakaan. Onko se siis aivan totta, että nykyisin jäävän hirvikannan määrittelyssä pitää jo jättää ”särkymävaraa” susille? Sehän kuulostaa ainakin maallikosta täysin mielipuoliselta. Jos tämä on totta, niin mitkä tahot ovat tämän saaneet aikaan?
Visakallo voi perehtyä riistakonsernin julkaisuun joissa Mikael Wikström antaa ohjeet hirvien kannanhoitoon susialueelle. Jos särkymävaraa ei sudelle (osin karhulle) jätetä, metsästys johtaisi alempaan kantaan kuin on tarkoitus.
Täytyy vielä muistuttaa ,että olosuhteissa ,joissa hirviä eikä petoja metsästetä hirvikanta on minimissäänkin 7 yksilöä/1000ha ja maksimissaan 40. Keskiarvo jossain tässä välillä sadan vuoden jaksoa tarkasteltaessa. ”Petovaralle”on selkeät perusteet. Nythän hirvikanta on vain puolet siitä ,mitä luonnon tilassa alimmillaan. Petokantojen kasvu lisää painetta hirvikannan koon kasvattamiselle ja vähentää mahdollisuuksia rajoittaa hirvikannan kasvua metsästyksen käydessä mahdottomaksi.
Täällä etelässä ja lounaassa tosin hirveä täydentävät metsäkauriit ja valkohäntäpeurat ja näiden yhteen laskettu määrä voi olla korkeimmillaan samaa tasoa kuin luontainen hirvikanta olisi. Ainakin liikennevahingot ovat jo aivan liian yleisiä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään