Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Gala väitti, että on epäkohteliasta vaihtaa puheenaihetta, mutta nyt sirkustirehtöörit Gala ja Visa alkoivat puhua moottoriöljyn vaihtamisista ja asuntosijoittamisesta hirvituhoihin liittyvässä keskustelussa. Kyllähän tässä sen sirkuksen aikaansaivat mestarit itse ja arvaan syynkin eli olette aina jääneet alakynteen, kun asiasta olette minun kanssa keskustelleet. Toivottavasti ette mitään komplekseja kuitenkaan ole saaneet, ei näitä keskusteluja kannata kuitenkaan niin vakavasti ottaa.
Mistähän sitä nyt oltaisiin niin paljon mettämiähen kanssa keskusteltu, että ihan alakynteen oltaisiin jääty? Anna joku esimerkki, kun ei ole jäänyt itsellä mieleen.
Jospa palataan aiheeseen eli hirvituhoihin? Jos haluatte metakeskustelua keskustelustanne, niin sitä voi harrastaa ”Me keskustelemme taas” -ketjussa.
Hoitorästien vaikutus hirvituhoalttiuteen tiedetään: ne lisäävät männyn syödyksi joutumisen todennäköisyyttä, jos mänty joutuu kamppailemaan elintilasta, esimerkiksi lehtipuun alikasvoksena.
Tuo on mielenkiintoinen havainto, että mänty tulee syödyksi kuusen kanssa sekapuuna, vaikka ei ole alikasvoksena. Asiaa kannattaisi tutkia vaikka hirvivahinkoilmoitusten aineistosta tarkemmin. Lisäksi voisi analysoida, ovatko nämä männyt kemiallisesti poikkeavia vai mistä on kysymys.
Jos mänty on vähänkin jäljessä kehityksestä tai tilkkeenä täystiheässä kuusentaimikossa ,on olemassa riski ,että se maistuu paremmin aivan samojen tekijöiden summana ,kun kasvaessaan lehtipuiden latvuskerroksen alapuolella ja varjossa. Samaa veikkaan syyksi tiheässä istutusmänniköissäkin.
Vertailu kannattaakin tehdä niissä tapauksissa ,joissa taimikot ovat kunnossa ja tiheydeltään suositusten mukaiset ja verrokkina oikea istutustiheys.
Toivottavasti mahdolliset tiedotusvälineissä esiintyvät kuvat tuhoista ovat sitten myös vain hoidetuista taimikoista eikä moniongelmaisista, kuten monesti tähän asti. Voi olla sitä materiaalia niukasti tarjolla.
Moniongelmaiset eivät minua kiinnosta, mutta sekään ei ole hyvä asia, että tuhoriskin välttäminen vaatisi auringontarkkaa hoitoa tyyliin ”jos mänty on vähänkin jäljessä kehityksestä”. Ei edes yhtiön metsät kasva noin tasatahtiin.
Männyn ja kuusen sekametsiäkin olisi hyvä olla mahdollista kasvattaa ilman, että männyt ovat etukasvuisia. Täystiheässä kuusikossa mielellään kasvattaisi mäntyjäkin siten, että 5 metrisenä raivataan taimikko ensiharvennustiheyteen. Kuusiahan ei voi ennen tätä raivata mäntyjen läheltä (en nyt tarkoita 30 cm päässä olevia seuralaisia) pois, koska jos mänty kuitenkin syödään, tuloksena on aukko. Hirvivaaran mentyä ohi voi tehdä lopullisen puulajivalinnan. Jos nykyinen hirvikanta ei mahdollista sekametsän kasvatusta ilman kohtuuttoman kallista trico-käsittelyrumbaa, on hirvikanta metsätalouden monimuotoisuustyökalupakin vihollinen nro 1 ja se pitää sanoa julkisuudessakin ääneen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään