Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Tämänviikkoinen epätieteellinen vertailututkimus taimikoista ja viimesyksyinen kuviinkin jakamani epäonnistunut sekametsä tukevat vahvasti Tolopaisen näkemystä. Taimikko jossa mänty enemmistönä, kuusi vähemmistönä ja reippaasti lehtipuuta oli syöty vähiten. Savolaishirvet näyttää käyttytyvän näin…
Hirvi on hämmästyttävän taitava löytämään kuusitaimikon tiheikkökohdistakin yksittäiset luontaiset männyt. Sen olen huomannut useasti kuusikon raivauksen yhteydessä.
Hirvipolitiikassa olisi tärkeää saada korvausperusteet entiselle tasolle sekä metsästyksen helpottamisessa ja lupavapaudessa. Hirvestä on tehtävä haittaeläin. Nyt tuhokorvauksia ei makseta käytännössä lainkaan.
Lupavapaus tarkoittaisi ,että korvaukset jäisivät saamatta, koska niitä vartenhan lupamaksuja kerätään. Lupavapaus johtaisi varmuudella siihen ,että käräjiä käytäisi kolmessa vuorossa syntyvien epäselvyyksien vuoksi. Tuskin löytyy edes riittävää kannatusta lupavapauden puolesta. Siihen ei riitä parin palstalaisen mielipiteet. Kanasalaisaloitteeseenkin tarvitaan 50 000 nimeä ,jotta se etenisi edes ehdolle käsiteltävien asioiden listalle.
Mitäpä tulee lakien säätämiseen ja muuttamiseen ,on kymmenen vuotta lyhyt aika muutoksiin. Petoasiaakin on vatvottu yli 20 vuotta eikä vieläkään ole saatu parannuksia aikaan päivänselvissä asioissa. Nykyisetkin hirvet ehtivät kuolla vanhuuteen ennen , kun mahdollinen muutos lakeihin saa lain voiman. Hirvikanta tulee moninkertaistumaan tuossa ajassa ,jos jäädään odottelemaan , että laki säädetään toiseen muotoon.
Gla:lle: Hirvi ilmeisesti haistaa ne yksittäiset männyt sieltä kuusikon sisästä. Jäljistä päätellen suunnistaa suoraan rastilta toiselle. Pari vuotta sitten raivasin kolmen hehtaarin kuusentaimikon, josta ei käytännössä löytynyt yhtään syömätöntä mäntyä. Alue oli ollut koko talven ruokapaikkana.
Jos tihentymässä on männyn taimi se on kuitenkin tuhoon tuomittu. Ei se sieltä juuri elinkelpoiseksi selviä kun on hontelo ja viimeistään tykky painaa sen latvuksen alas ja hirvet hoitaa loput. Näitä on moninaisia nähty viime talvenkin jäljiltä vaikkei lumitilanne kummoinen ollutkaan. Mutta alkutalvesta senverta suojalunta raskaana satoi. Monet vedin juuresta poikki.
Ei ne selviäkään, eikä kuusikon kuusituppaassa siitä vahinkoa synnykään. Totesin vain hirvien löytävän hämmästyttävän hyvin yksittäisetkin taimet, vaikka olisivat noin hyvin piilossa, eikä kuviolla edes paljon muuta kiinnostavaa löydy. Toki kertoo suojaamattoman kohteen edellytyksistä kehittyä sekametsäksi.
Kuluu vähemmän Tricoa,kun on vähemmän taimia. Eikä hirviä välttämättä kiinnosta yhtään hakea evästä laajalta alalta etsien latvus sieltä, toinen täältä. Kyllä ne sorkkaeläimet suunnistavat sinne, missä on reilusti syötävää.
Paikkakunnallemme on kehittynyt oikea hirvien paratiisi ,kun täältä lähtee vesakkoa, männyn taimia ja katajia kasvavia leveitä sähkönsiirron johtokatuja kaikkiin ilmansuuntiin väli-ilmansuunnat mukaan lukien. On lääniä ,missä aterioida eikä monipuolisesta ravinnosta ole puutetta. Tuskin eksyvät viereisiin männyntaimikoihin ,jos ne vain on raivattu.
Olen huomannut saman kuin Suorittava. Leveiden sähkölinjojen reunametsät ovat varmimpia paikkoja löytää hirviä makuulta, kun lumi on maassa. Linjat raivataan muutaman vuoden välein, joten sieltä löytyy mehevää nuorta vesakkoa aina raivauksen välivuosina. Katajikot, jotka ovat hirville maistuvia, jäävät raivauksissa pystyyn. Ovat myös hyviä passipaikkoja. Pitävät vain sumuisella ja sateisella kelillä outoa tirinää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään