Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Saattaa tulla metsästäjällä aika pitkäksi, jos menee taimikkoon vaanimaan. Ruokintaa tarvitaan, jos hirviä aikoo jollain hyötysuhteella tähtäimeen houkutella. Eikä taimikossa voi edes ampua, pitää olla oksista vapaata ampumasektoria riittävästi. Lumettomaan aikaan pitää olla koirakin etsimässä hirvi, kun 50-100 m se helposti hyvänkin osuman jälkeen juoksee. Lisäksi hirvi liikkuu hämärässä ja pimeässä, jolloin kyttääminen varsinkin lumettomassa on turhan vaikeaa.
Mahtaako hirviporukka muutenkaan pitää ajatuksesta, että päivystävät kotona, kun joku kyttää taimikkoa. Jos laukaus lähtee, silloinhan tarvitaan useampi kaveri, jotta elukka saadaan ensin pois metsästä ja sitten vielä orteen roikkumaan. Tai jos se risu sattuu luodin lentoradalle, silloin vasta talkoot alkaakin.
Mettämies ei vielä ole hoksannut sitä, miten hirvikannan suuruutta Suomessa hallitaan. Suorittavan ja Metsurimotokuskin kanssa siitä päästiin jo yhteisymmärrykseen.
Saattaa olla aikaa vievää tai jopa turhaa hommaa vahtia taimikossa. Kun saadaan näköhavainto ja toimitaan välittömästi, on onnistuminen varmempaa. On syytä kuitenkin varautua tyhjiinkin vuosiin. Yleensä ,kun hirven näkee ,ei ole asetta mukana tai ei ole metsästysaika. Sitten ,kun ase on mukana ,hirvistä ei ole tietoakaan.
Hirvi asiat puhuttaa täälläkin edelleen. Viime syksynä metsästyskausi loppui marras joulukuun vaihteessa runsaisiin lumisateisiin. Lunta tuli sen serran paljon, että hirviporukka oli vaikeuksissa liikkua jahti alueella.
Maanomistajan kannalta tilanne oli hankala, koska edellisestä luvasta jäi käyttämättä kolme kaatoa. Pelonsekaisin- ja hieman jännittävien tunteisen vallassa olen lähdössä tarkastusreissulle ensi viikolla !!
GLA. Monessa seurassa harrastetaan yksittäistä passimetsästystä. Meillähän alkaa peltohirven metsästys pari viikkoa aiemmin. Siinähän juuri kyttäillään jonkun pellon laidassa. Samoin lapin alueella on hyvinkin yleistä ”naakia ” hirviä joko pienellä porukalla tai yksin.
Joten kyllä tuokin metsästys vaihtoehto on yleisessä käytössä. Meillä mm nuoren koiran omistaja voivat metsästää yksin kun kouluttaa omaa koiraansa. Meillä on myös käytössä että kaikki koirat päästään ohjaajan kanssa metsälle eri puolille aluetta ja missä haukku on ja sopiva hirvi niin se sitten passitetaan.
Olikohan nyt sitten raivattu liian aikaisin, kuusentaimikko jossa paljon luonnonmäntyä seassa, vanhempi puolisko varhaisperattu 2v sitten, toinen puoli viime syksynä. Hirvenjälkiä ja paskaa , taimien syönti hyvässä alussa. Ensiapuna halvinta Tokmannin partavettä ja wunderbaumeja haisemaan ympäri kuviota. Vertailuna vieressä naapurin raivaamaton männyntaimikko 1-2m paljon lehtipuuta. Vain koivun ja haavan latvoja katkottu.
Aivan sama havainto kuin nuakalla, että juuri kuusentaimikkoon jätetyt männyt tulevat syödyksi. Tästä oppineena en jätä enää raivatessa sekapuita kuusentaimikkoon, sanokoon suositukset mitä hyvänsä.
Tehokkainta hirvenmetsästystä on, kun on oikein hyvä koira ja kaksi kaveria jotka tietävät soittelematta ja opastamatta missä täytyy tilanteen mukaan olla. Ja myös ovat siellä. Näin setäni kanssa kerättiin aina nuorempana viimeisiä vasoja kahdestaan. Ja tulosta tuli.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään