Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Kun otit (Gla) puheeksi tavoitteet , tuntuu unohtuvan ,että hirvikanta olisi helposti Suomen olosuhteissa kymmenkertainen verrattuna nykyiseen , jos meillä ei olisi metsästysperinnettä. Maassamme vallitsee jatkuva luonnollisen laajan metsäpalon jälkeinen tilanne, jossa hirvet luonnontilassa lisääntyvät räjähdysmäisesti. Myöhemmin kanta alenee ravinnon vähenemisen myötä ,mutta silloinkin alimmillaan tiheyteen 7 hirveä/1000ha. Tämän alemmas kanta ei luonnossa laske vaikka olisi petojakin. Paikallisesti vastaava tilanne voi syntyä, jos metsästäjien suorituskyky vähenee tai pedot aiheuttavat pysyvän häiriötilan metsästyksen kohdalla. Sitten kirotaan sekä petoja, että hirvien suurta määrää. Tavoitteet menettävät täysin merkityksensä, kun niihin on mahdotonta päästä.
Kyllä se vain ohjaa, jos niin sovitaan. Juuri tällaisen metsästyksen järjesti meillä yhteislupa toiseksi viimeisenä metsästysviikonloppuna. Ammuttiin kaksi hirveä. Toissa vuonna sama oli suunnitteilla samalle taimikkoalueelle, mutta lumitilanne esti sen. Ei päässeet liikkumaan syrjäiselle kolkalle miehet eikä koirat.
Taitaa olla nukkumaanmenoaika, kun taas alkaa vanha jeesustelu metsästämättömyydellä. Johan jo kerran siihen vastasin, että jossitella voidaan suuntaan jos toiseenkin. Jos meillä ei olisi tehty metsästysrikoksista valtakunnan suurinta syntiä, hirvikanta olisi 20 000 ja salametsästys voimissaan.
Nostokoukun taimikosta oli hirvihavaintoja, ette te muuten sinne olisi menneet tyhjää pyytämään.
Kannattaa lukea tosiaan kaikkien Maaseudun tulevaisuuden juttu todellisesta hirvien aiheuttamisista tuhoista niin pääsette jyvälle todellisesta tilanteesta. Täällä kirjoitellaan aika pitkälle luulon varaisesti vailla fakta pohjaa kun kierretään liian pitkään pelkästään omaa tonttia.
Joo. Kyllä se Makarov näin on. Eikä ne hirvimiehet lopu vaikka kanta olisi 20% nykyisestä. Saaliin arvostus vaan kasvaa. Metsästyksessä on paljon muutakin kun pelkästään lihakilot. Ainakin minulla. Puuntuotantoa 20% hirvikanta nykyiseen verrattuna kasvattaisi merkittävästi.
suorittava: ”Lupien käyttöaste on keskimäärin 80% , joten värkeissä on varaa puristaa kantaa alaspäin ,jos yhteinen tahtotila löytyy. Asia on täysin paikallisissa käsissä.”
Niin ne suorittavalla taas iloisesti sekoittuivat asiat. Ei ne asiat todellakaan ole vain paikallisten käsissä. Jos paikallinen hirviseura anoo ja käyttää joka vuosi kaikki saatavilla olevat luvat ja pankkiluvat, ja hirviä jää siitä huolimatta alueelle liikaa, niin onko se silloin vain paikallisissa käsissä? Kannattaa lukea se eilinen MT, ettei tarvitse jälleen sanoa, että pyörin vain omissa nurkissa, enkä sen takia ymmärrä kokonaisuuksia. Kyllä tässä on paljon laajemmasta asiasta ja ongelmasta kysymys.
Etkös Gla kaivannut varjelusta sille perimmäiselle taimikolle. Me sitä annettiin. Lähes kaikki porukat olivat lopettaneet metsästyksen jo viikkoja sitten, mutta vielä kävimme sitä varjelusta antamassa. Mitä järkeä olisi ollut rämpiä sinne peränurkkaan, jos tiedossa olisi ollut, että siellä on varjelusta vaativa taimikko, mutta hirviä ei ole. Helpompi olisi tietenkin ollut järjestää metsästys kylän torilla. Gla muljautti taas asian päälaelleen, kun joku osoitti muuta kuin hänen väitteensä.
Juurihan tuossa sanoin, että siellä metsästetään, mistä on havaintoja hirvistä. Teillä oli ja siksi sinne menitte. Hirvien perässä, ette taimikkoa suojelemaan.
En tarkoittanut sillä paikallisuudella pelkästään yhden seuran aluetta ,vaan laajempaa rhy:n ja koko hirvotalousalueen tilannetta. Meilläkin ammuttiin hirviä seurana 110% verrattuna alunperin haettujen ja myönnettyjen lupien määrään. Silti koko paikkakunnan ja yhteisluvan lupien käyttöaste jäi valtakunnalliselle 80%:n tasolle. Yhteisluvan ja yhteistoiminnan ansiosta hirvikanta on kuitenkin onnistuttu pitämään leikkausten jälkeen suositusten rajoissa.
Kysynkin Visalta ,kuuluuko alueesi seura yhteislupamenettelyn piiriin ja montako seuraa siihen kokonaisuudessaan kuuluu? Meillä koko paikkakunta yhtä seuruetta lukuun ottamatta on yhteisluvan piirissä ja yhteistyö jatkunut katkeamatta yli 35 vuotta. Hirvivahingot ovat pysyneet kannan leikkauksen jälkeen marginaalisena. 1-2 tapausta/vuosi ja nekin usein kohteina moniongelmaisia hoidon puutteesta kärsineitä taimikoita.
Kun metsänomistajan pyynnöstä tämä viimeinen metsästys juuri järjestettiin. Hän pyysi pöläyttämään vähän hirviä omassa taimikossaan. Pyyntö oli edellisenäkin vuonna, mutta paha lumitilanne sen esti. Onko Glan noin hiton vaikea uskoa, että hirvimiehet ainakin yrittävät toimia joskus jossakin oikein muutkin huomioiden. Teillä taitaa olla omituinen metsästyskulttuuri, jos ette siihen pysty.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään