Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
A.J. Naarasosuutta on alennettu, tai ainakin Riistakeskukselta on tullut siihen ohjeet, jo vuosikausia. Se on oiva keino vähentää hirviä nopeasti. Riistakeskus sitä markkinoi uros-naarassuhteen oikaisemisena, mutta totuus on, että haluttiin hirvikantaa nopeasti pienemmäksi.
Täälläkin on uroksia ammuttu jo vuosia hieman vähemmän ,kun naaraita huolimatta siitä ,että kaikki eivät suosituksista piitta. Hirvikanta onkin ollut paremmin hallinnassa ,kun on pääosin toteutettu suosituksia. Hirvikannan rakenteen korjaamiseksi ei edellisestä johtuen ole ollut tarpeen antaa kannan kasvaa ja pieniinkin muutoksiin on voitu reagoida riittävän ajoissa.
Mitä täällä näkynyt jahtialueiden tilastoja, niin joillakin etelän alueilla vaikuttaa olevan strategiana joko korkea hirvikanta, tai jos sitä ei saa, niin ainakin tuottava kanta (naarasosuus korkea).
Naarasosuus nousee automaattisesti sen jälkeen kun käy ilmi, että hirvihavainnot vähenevät ja vasatuotto laskee liiaksi. Tässä on se takalauta ,johon välillä törmätään ja kannan annetaan sen seurauksena kasvaa.
”Naarasosuus nousee automaattisesti sen jälkeen kun käy ilmi, että hirvihavainnot vähenevät ja vasatuotto laskee liiaksi. Tässä on se takalauta ,johon välillä törmätään ja kannan annetaan sen seurauksena kasvaa.”
Juuri näin, koska tavoitekanta on se mikä homman määrittelee. Ei se, ollaanko minä ja Visakallo hirviporukassa.
Nyt kun tästä ollaan samaa mieltä ja kollegasikin komppaa, voidaan toivottavasti jatkossa muistaa tämä peruste keskusteluissa ja luopua hirviporukkaan liittymiseen liittyvistä heitoista.
Henkilökohtaisesti osallistumalla on mahdollista poistaa täsmäiskulla omille tiluksille pesiytymään pyrkivät hirvet ja vaikuttaa tavoitteiden asetteluun ja siihen miten tavoitteeseen päästään.
Lupien käyttöaste on keskimäärin 80% , joten värkeissä on varaa puristaa kantaa alaspäin ,jos yhteinen tahtotila löytyy. Asia on täysin paikallisissa käsissä. Puhumalla tai kirjoittelemalla hirvet eivät vähene.
Sen vuoksi kannattaakin olla mukana porukassa ja esittää siellä ,että jahti jatkuu niin kauan kun kaikki luvat on käytetty ja tarvittaessa haetaan pankkilupia lisäksi. Tosin parasta on houkutella se porukka toistuvasti haravoimaan hirviä omille maille ,jotta saadaan torpattua hirvien talvehtimisyritykset juuri siellä.
Porukka metsästää siellä, mistä on saatu edellispäivänä ja jahtipäivän aamuna havaintoja. Se, että sanon palstan perällä olevan varjelua vaativa taimikko, ei ohjaa porukan liikkeitä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään