Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Onhan tämä kieltämättä aikamoista, että että vain yhden harrastuksen takia pitää hirviä olla enemmän metsissä, jotta kokemattomatkin metsästäjät niitä saisivat ammuttua, ja myös sen takia enemmän, että susille riittäisi ruokaa! Tämä, jos mikä, on sitä jatkettua jokamiehen oikeutta, jota puuntuottajat voivat vain ihmetellä ja alistua maksajan osaansa, ja samaan aikaan huolehtia metsäteollisuuden raaka-aineen saannista.
Hirviä ei pidetä metsissä metsästystä varten , vaan ne lisääntyvät niin voimakkaasti nykyisin ,että kantaa on hankala pitää kurissa. Haasteet lisääntyvät tässä suhteessa koko ajan. Marisijat voisivat vallan hyvin ryhtyä itse metsästämään ,jotta saisivat mieleisen tuloksen. Minäkin hankin aikanaan jopa koiran ,jotta saisin hirviä vähemmäksi. Silloin niitä ihan oikeasti oli vähän joka puskassa. Lisäksi pyrin kaikin keinoin lisäämään yhteistyötä asian edistämiseksi. Koiranohjaajana sain lisäksi hieman etuoikeuksia metsästää varsinaisen jahdin ulkopuolelle seuran mailla ja omalla pellolla hirven vasa oli käytännössä vainaa aina ,kun sen satuin metsästysaikaan havaitsemaan. Tehkää perässä älkääkä narisko! Koiriakin on tällä hetkellä varmasti tarjolla halukkaille. Jos ei itse löydä ,voin antaa vinkin.
Hyvä, ettei tällä kertaa hirvikannan pienuus uhannutkaan metsästysaktiivisuutta. Hirviä on niin paljon ja lisääntyvät niin tehokkaasti, että kannan kurissa pito on hankalaa. Varmaan sama ongelma kuin supikoiralla.
Hirvikantaa ei edelleenkään leikata sillä, että osallistun metsästykseen. Kannan koko päätetään, kun sovitaan tavoitteista. Sen mukaan mitoitetaan kaatoluvat. Hämmästyttävää, että keltanokan pitää tästä vuosikymmeniä mukana olleita muistuttaa.
Tuo GLA:n viimeinen kappale on ihan totta ja noin se hirvikannan verotus suoritetaan. Jos kanta on liian suuri sitä alennetaan ja jos on liian pieni niin säästetään. Aika yksinkertaista.
Nyt olisi varmasti paikallaan, että jokainen erityisesti näihin hirvikeskusteluihin osallistuja lukisi tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden! (2.4.2025 nro 38) Lehti on pitkälti metsäaiheinen ja on tilaajien lisäksi nyt lähetetty metsänomistajille, joilla on vähintään 50 hehtaaria metsää. Toivottavasti lehti löytyisi myös sieltä huoltoaseman baarin pöydältä! Esim. 6000 hehtaaria omaa metsää omistavasta Timo Kujalasta on useamman sivun juttu. Erittäin mielenkiintoinen on myös Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkaraisen haastattelu. Aiheena kummallakin on nimittäin hirvituhot! Meinasin keinua keinutuolissa taas selälleen, kun luin erityisesti Hakkaraisen tekstiä! Se oli aivan erilaista kuin esim. täällä melko aktiivisti kommentoivan eläkkeellä olevan keski-suomalaisen motokuskin… Mielenkiintoinen oli myös valtakunnan metsien inventoinnin tulos, jossa taimikot ovatkin selvästi paremmin hoidettuja kuin aikaisemmin, -sekin tieto poikkeaa täällä usein toistetusta…
Täällä kirjoitellaan vain omista havainnoista. Eikö visa ? Harva meistä pyörii Hakkaraisen metsissä eikä Hakkarainen pyöri meidän metsissä. Sen vuoksi varmaan Hakkarainen ei voi sanoa koko maan tilanteesta. Ymmärrän toki että Hakkaraista v…..ttaa oman maan hirvituhot.
Meidän hievialueen naapurissa on finnsilvan edustusjahti tila. Siellä ei olla ollenkaan huolissaan hirvimääristä varsinkaan liian suurista. Sen verran siellä ulkomaista vieraita käy. Toki mekin saimme viestin finsilvalta että hirvikantaa on syytä rajoittaa 2,5 hirveen /1000 ha. Kuulemma hirvituhot tuplaantuu kun määrä nousee viiteen hirveen. Tuon matematiikan minäkin osasin. No meillä on pääosin kuusikoita finsilvan mailla että siellä tuhot ovat vaatimattomat. Nykyinen kanta on tuo Silvan suosituksen mukainen.
Niin Metsuri motokuski, omista metsistähän täällä toki kirjoitetaan, ja jonkin verran myös niistäkin, mitä eri yhteyksissä näkee. Minulla on ollut siinä mielessä hyvä tilanne, että saman tien varressa on useampien suurien toimijoiden metsiä. Eipä meidän metsänhoito juuri eroa missään muussa kuin kuvioiden koossa. Sen verran olen voinut jo pikkupojasta lähtien käydä lunttaamassa näiden ”isojen poikien” metsänhoitoa!
Voihan toki ihmetellä asioita tieltä käsin ,mutta kokemusta ja tietoa toisen omaisuuden historiasta ja käsittelytavoista on yksityisen mo:n/Visa haasteellista saada. Tämä eläköitynyt motokuski on seurannut aitiopaikalta kyseisiä asioita 35 vuoden ajan ja lukenut myös ensimmäisenä kaikkien käsittelyssä olleiden kohteiden mittaustodistukset. Silloin erotellaan jyvät akanoista ja nähdään , millä menetelmällä on onnistuttu ja millä ei . Asiansa osaavat metsänomistajat saavat jopa parempia tuloksia ,kun yhtiöt ,mutta keskiverto mo on tuloksissa pitkällä takamatkalla yhtiöihin nähden. Tämä takamatkalta johtuu lähes täysin tekemättömyydestä ja joidenkin kohdalla tukien saaminen on tärkeämpää ,kun se kuinka huonoon kuntoon metsä päästetään tukien saamiseksi. Tällä ryhmällä on myös haasteita saada hirvet pysymään loitolla tiluksiltaan. Yhtiöiden mailta ei löydy lukijoiden kuvissa esillä olevia ”riukuuntuneita kuusia” eikä ”hömötiaismetsiä”. Puuta löytyy vähintään kolmannes keskiverto yksityisen palstan hakkuusaavutuksia enemmän jo ensiharvennuksessa.
Mistä se suorittava nyt sai päähänsä, että olisin vain tieltä katsoen näihin metsiin tutustunut? Siinä mielessä täällä Päijät-Hämeessä hirvet ovat tasapuolisia, että syövät aivan samalla halulla niin suurten kuin pienempienkin omistajien puita. Suuri kuviokoko toki auttaa jonkin verran.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään