Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
…mutta sitä ennen hirvikanta oli metsästetty historiallisen alas . Lisäntymispotentiaali oli puolestaan aliarvioitu ja kannaseuranta huomattavasti vaatimattomampaa nykyiseen verrattuna. Virheistä on opittu. Samaa ei voida sanoa kaikkien osalta taimikonhoidon suhteen.
Yleensä lisääntyvät ,kun korvausten hakemisen puolesta kampanjoidaan. Sekin voi vaikuttaa paikallisesti ,jos metsästystä ei voida petojen takia toteuttaa tai metsästäjien suorituskyky ehtyy väen vähetessä syrjäisemmillä alueilla. Meilläkin osakasmäärä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mitä vähemmän hirviä, sitä vähemmän harrastus kiinnostaa. Hirvien elinolosuhteet vain paranevat samaan aikaan ja lisääntymipotentiaali säilyy vahvana.
Kun koirien käytöstä joudutaan luopumaan entistä laajemmin , ei hirvikannan kasvua pystytä hillitsemään millään.
Eli syy ei nyt ollutkaan raivaamattomuudessa ja väärin raivauksessa. Energiapuutakin on viime vuosina korjattu ennätysmäärät, eli paikkoja on laitettu kuntoon. Ainakaan Keski-Suomessa ei susista vielä ole ollut laajaa ongelmaa. Susilaumat ovat eniten keskittyneet Lounais-Suomeen ja Etelään, missä on eniten valkohäntiä ja hirvenvasoja.
Suorittava: ”Mitä vähemmän hirviä, sitä vähemmän harrastus kiinnostaa.”
Metsästäjälehdessä oli oikein yliopistotason tutkimus aiheesta. Lehden nettisivuilta pääsee lukemaan koko tutkimuksen, ei vain lehden otsikkoa. Tulosten tarkastelusta poimin tällaisen maininnan:
Metsästäjämäärien lisäksi raportissa tarkasteltiin uusien metsästäjien määrien muutoksia vuosina 2013–2023. Tulokset ovat samankaltaisia kuin metsästäjienkin kohdalla. Suurin vaikutus uusien metsästäjien määriin onkin riistakeskusalueiden välillä ja määriin vaikuttaa alueellisesti väestö, hirvisaalis sekä jänissaalis. Mitä enemmän on väestöä, hirvisaalista sekä jänissaalista, sitä enemmän on uusia metsästäjiä. Riistakeskusalueiden sisäisiin, eli vuotuisiin vaihteluihin ei kuitenkaan liity väestö, vaan hirvisaalis sekä valkohäntäpeurasaalis. Mitä enemmän on valkohäntäpeurasaalista, sitä enemmän on uusia metsästäjiä. Hirvisaalis vaikuttaa kuitenkin päinvastaisesti, eli mitä vähemmän on hirvisaalista, sitä enemmän on uusia metsästäjiä. Riistakeskusalueiden sisäinen vaihtelu ei kuitenkaan ole voimakasta tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta, koska vuotuiset vaihtelut saalismäärissä tai uusien metsästäjien määrissä riistakeskusalueiden sisällä eivät ole yhtä suuria kuin alueiden välillä.
Koirat eivät ole turvassa missään. Täälläkin jahtivoutimme tuijotti sutta silmästä silmään avatessaan kotiovensa viedäkseen koiraansa iltalenkille. Taloja on ympärillä vierivieressä.
Koiria ei paljoa treenata ennen jahtikautta ja tehostettuja turvajärjestelyjä. Silläkin on merkitystä varsinaisen jahdin sujumiseen. Hukan ilmestyminen tienoolla merkitsee sitä ,että jahti loppuu siihen.
Kumma juttu, että muutama susi Keski-Suomessa on iso ongelma, mutta Suomen tiheimmän susikannan alueella metsästys vaan jatkuu. Hirvien määrän osalta tilanne on päinvastainen. Taimikot säästyy, vaikka hirvikanta olisi kaksinkertainen hirvitaloussuunnitelmassa määriteltyyn siedettävän vahinkotason aiheuttamisen rajaan verrattuna.
Näin ne silmälasien värit vaikuttaa mielipiteeseen.
Onko kukaan katsonut tilastoja hirvien kaatomääristä ja tuhoista eri alueilla, eli keskittyvätkö sekä tuhot että kaadot Lounais-Suomeen jossa on maan tihein hirvikanta?
Hirvituhojen rahallisesta suuruudesta löytyy tietoa Aarre-lehdestä. Tosin sielläkin huomioidaan vain sen hetkinen tuhon arvo, ei kiertoaikaista taloudellista menetystä:
”Luonnonvaratieto/ hirvikannan kehitys kauden aikana”
Sieltä löytyvät kaatotavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen hirvitalousalueittain useiden vuosien ajalta yhdessä kuvassa. Taulukosta voi päätellä , miten eri vuosina on onnistuttu ja montako hirveä tuhatta hehtaaria kohti on metsästetty ja paljonko on arvioitu jäävä kanta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään