Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Kun hyvin hoidettu männikkö tai rauduskoivikko muuttuu hirvien toimesta moneen kertaan järsityksi ja katkotuksi rojuhieskoivikoksi, on taloudellinen vahinko metsänomistajalle merkittävä. Jokainen osaa tämän varmasti laskea. Nykyinen korvauslinja on suoranaista pilkantekoa.
Eikös tuon jokainen voi laskea kun jk ketjussa olette antaumuksella tehneet ihan omaehtoista laskentaa. Sano vaan visa teidän hirviporukalle että hakee niitä kaatolupia tarpeeksi. Kyllä sieltä pankkilupia saa tihentymien poistoon.
Nyt ei kuule Metsuri motokuski todellakaan ole kysymys meidän alueen hirviporukan hirvenkaatohaluista! Kaikki mahdolliset luvat ja pankkiluvat ovat aina hakeneet ja käyttäneet. Ovat kaikki metsänomistajia, ja kärsivät aivan samoista hirviongelmista kuin minäkin. Kysymykseni oli tarkoitettu yleisluonteiseksi. Läheskään kaikkien palstalaisten mailla ei ole talvilaidunalueita. Joittenkin kirjoittajien teksteistä päätellen he eivät ole sellaista koskaan nähneetkään.
Eihän näille tuhoille voi enää kuin nauraa. Kävin kelkkailemassa metsätiellä, vanhalla sorakuopalla oli vielä syksyllä hieno männyntaimikko. Nyt oli jokaikinen käyty syömässä. Mitähän pitäisi tehdä toisin, raivattavaakaan ei ollut eikä minkäänlaisia taimikoita lähimaillakaan. Pitänee tyytyä näihin kuuselle liian karuihin kohtiin muodostuviin ruoho/kanervakenttiin.
Visa. No kenen hirvituhoista sitten nariset kun sinulla ja teillä niitä ei juuri ole ? Vai valitatko ihan yleisluonteisesti ilman mitään konkretiaa ? Sitähän tässä on yritetty toitottaa että eihän niitä isoilla aloilla ole kun katsotaan koko metsäpinta-ala. Toki sen ymmärrän että kenen kohdalle ne sattuu niin ottaahan se päähän.
Missäs minä niin olen sanonut, ettei minulla ja muilla täällä olisi hirvituhoja? Minullahan on yhteensä useampi hehtaari niitä moneen kertaan syötyjä romuhieskoivikoita, joissa piti kasvattaa mäntyä tai rauduskoivua. Ei se taloudellinen vahinko sieltä metsästä mihinkään katoa, vaikka yli 90% metsäpinta-alasta on saatu kasvatettu kelvollisella taloudellisella tuloksella. Mainittakoon vielä jälleen kerran, että en ole kesäsyöntejä laskenut koskaan itselläni hirvivahingoiksi.
Mm: GLA:lla on kyllä erinomainen ominaisuus rajata keskusteluja vain mieleiselleen sektorille. Kuten aiemmin olen kirjoittanut että ”tästä ei sitten puhuta” tyyli jatkuu edelleen. Jos keskustelu rajataan vain tiettyyn sektoriin ja oman mieltymyken mukaan tulee keskustelusta vähäpätöinen.”
Erikoinen tulkinta. Itse olet kirjoittanut, miten yleistän ongelman koko maata koskevaksi, vaikken koskaan ole näin kirjoittanut.
”Kyseessä ei ole kenekään märkäuni vaan omat havainnot työuran ajalta.”
Metsästäjän tekemät havainnot ja metsästäjän mielipide ongelman yleisyydestä. Mitä edellisessä lainauksessani sanoitkaan.
”Meillä on työnalla juuri nyt hirvien pahoin syömä taimikko e-puu korjuuna josta saatiin myös korvaus. Siitäkin muodostuu hyvä sekapuumetsikkö mutta ei sellaisena kun alunperin ajattelimme. Mutta tulee kuitenkin.”
Niinpä, mitä sen on väliä, kunhan jotain kasvaa. Helppo ajatella toisten omaisuudesta.
”Sano vaan visa teidän hirviporukalle että hakee niitä kaatolupia tarpeeksi. Kyllä sieltä pankkilupia saa tihentymien poistoon.”
Tiedät ihan hyvin, ettei ongelma ole luvan hakemisessa tai kaatolupien käyttöasteessa. Ongelma on hirven tavoitekannan koossa. Ei metsästäjätkään ala tihentymiä poistaa, jos muualla on 10 000 ha tyhjää. Tihentymä hajoaa kesälaitumille keväällä ja hirvikanta on tavoitteen mukainen.
Nyt tämä keskustelu menee jankkaamiseksi joten yhden kommentin vielä kirjoitan. Nuo havainnot metsätuhoista eivät liity mitenkään metsästäjän ominaisuuteen vaan ihan työni puolesta kun tein metsäsuunnitelmia pohjoisessa keski-suomessa vuosia.
Mitä tulee tuohon e puu kohteeseen jonka todella hirvet söivät niin nyt siihen tosiaankin tehdään ensiharvennus e puuna kun sitä kautta saimme parhaan hinnan. Se metsä ei ole ”jotakin”. Se on ihan kelvollinen kohde. Sanoisin jopa hyvä sellainen.
Siinä olet ihan oikeassa GLA että hirvieläinten on tapana laumaantua talveksi joten sen mukaisesti tavoitekanta kappaletta /1000 ha ei ole ehkä paras, mutta muutakaan ei nykyään ole käytössä. Tietenkin mitä suurempi tavoitekanta on niin sitä suurempi laumaantuva talvikanta. Se on selvä. Olen edelleen sitä mieltä että nykyisillä hirvimäärillä tuhot eivät ole merkittävät koko metsäpinta-alaa ajatellen. Tietenkin paikallisesti sillä voi olla suuri vaikutus.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään