Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
No, kun on jo 18 vuotta täällä joka vuosi kirjoittanut, että varmin tapa houkutella hirvet männyntaimikkoon pahantekoon on jättää sinne raivauksissa lehtipuita, niin eikös jotkut suuressa viisaudessaan varta vasten väsänneet virallisiksi hoito-ohjeiksi, että pitää olla tietty määrä lehtipuuta männikössä! Joskus tulee mieleen, että onkohan nämä parhaimmat pykälänikkarit koskaan käyneet männyntaimikoissa?
Tuo hirviongelma taimikoissa on nimenomaan paikallinen ongelma. Ei valtakunnallinen. Esim. meillä ei hirvituhoja ole. En väitä etteikö niitä paikallisesti olisi jossain. Sen vuoksi metsäalan lehdistö vääristelee tietoa että hirvikanta estää joidenkin tiettyjen puulajien kasvatusta. Eihän se valtakunnan tasolla näin ole, mutta eihän sitä sillä tavalla kerrota. Sen vuoksi kritisoin tätäkin foorumia aina välillä että unohdetaan se vahinkojen laajuus ja yleistetään se valtakunnalliseksi ongelmaksi jota se ei ole näillä hirvi määrillä.
En myöskään kannata hirvikannan kasvattamista kohtuuttomasti. Ymmärrän hyvin että nykyiset suositukset hirvikannasta ovat riittävät.
Täällä eniten äänessä on omia liiterin takaisia metsiään tutkivat, puutteellisen kokemusmaailman omaavat äänekkäät henkilöt. Vanha totuushan on se, että mitä vähemmän on tietoa, sitä suuremmalla varmuudella mielipiteitä huudellaan.
Siitä varmaan voidaan olla yhtä mieltä, että vakava hirvituho metsässä ei koskaan ole kenenkään mielipide, vaan hirvituho.
Mistä johtuu Suomen metsien kuusettuminen? Ilmastonmuutos tuo haasteita kuusenkasvatukselle, ja sen merkit ovat nyt kiistatta nähtävissä manner-Euroopassa ja nyt myös täällä Suomessa.
On välttämätöntä viljellä kuusen sijasta enemmän lehtipuita ja mäntyä. Tässäkään ei ole kysymys kenkään mielipiteestä.
Paikallisuuden taakse on helppo piiloutua. Voihan olla, että kyse on paikallisuudesta. Varmasti löytyy alueita, joissa taimet säästyy. Minunkin metsieni alueilla toimivien hirviporukoiden metsästysmailla on tällaisia paikkoja. Tietyissä paikoissahan ne metsästävät, koska muualla on tyhjää. Voidaan siis puhua paikallisesta ongelmasta. Ongelmia jää jäljelle kaksi.
– miten harjoittaa kestävää metsätaloutta riskikohteissa, joiden osuus alueen pinta-alasta on suuri
– mistä voi tunnistaa alueet, joissa riski on metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta riittävän pieni
Pitää muistaa sekin, että kun ajelette ehjien mänty- ja koivutaimikoideni ohitse hirvituhoriskejä vähätellen, teillä ei ole harmaansinistä aavistustakaan niistä satsauksista tuhojen välttämiseen, joita metsätaloudenharjoittajana olen tehnyt.
Lehden kirjoitus osui ytimeen. Miten näin paljon keskustelua herättävässä aiheessa voidaan hirvipolitiikka sivuuttaa näin tehokkaasti. Luontoväelle on mahdoton ajatus esittää a. eläinten tappamista ja b. metsätaloutta hyödyttäviä asioita. Tässä ideologiassa edes luonnon hyvinvointi ei merkkaa yhtään mitään.
Tuhoista uutisoimisen tulisi pysyä kuitenkin oikeissa mittasuhteissa ,jotta niillä ei aiheuteta kohtuutonta hysteriaa. Aiheeton kohu johtaa vääriin valintoihin sielläkin, missä hirvieläinongelmaa ei ole. Ongelmien ylikorostamisesta on esimerkkinä valkohäntäpeuran liittäminen metsävahinkojen aiheuttajiksi jopa Keski-Suomen korkeudelle asti. Nyt on käynyt niin ,että ko elukka on kadonnut näiltä seuduilta lähes olemattomiin. Sama suunta kehityksessä on nähtävissä kauriinkin kohdalla joitakin paikallisia keskittymiä lukuun ottamatta.
Hirvivahingot ovat eläinten voimakkaasta laumautumisesta johtuen vain paikallisia. Pitäjän hirvet kahteen tai kolmeen kymmenien yksilöiden suuruiseen laumaan kerääntyneenä aiheuttavat varmasti jotakin näkyvää siellä mihin asettuvat pidemmäksi aikaa. Muualla ei synny merkittävää vahinkoa.
On helppoa repiä uutisia huonoon kuntoon menneestä taimikosta ,johon hirviperhe asettuu koko talveksi. Kannattaa kuitenkin muistaa mittasuhteet. Se taimikko ei ole koko Suomi, ei koko maakunta ,ei kylä, ei tila eikä välttämättä koko taimikko ole pilalla. Suurin osa taimikoista säilyy koskemattomana. Tästä johtuen kannattaa istuttaa kutakin puulajia sinne ,missä se menestyy parhaiten. Turha pilata koko alueen uudistaminen valitsemalla maapohjalle sopimaton tai huonosti sopiva puulaji. Hirvikään ei tuhoa koko taimikkoa , jos sattuu sinne eksymään.
Vielä tärkeämpää on keskittyä asiaan. Miten yleistä on syyttää valkohäntää Keski-Suomen taimikkotuhoista? Anna yksikin lehtijuttu, jossa näin tehdään. Veikkaan, ettet pysty siihen, koska hirviporukassanne makkaranuotiolla nollapäivän päätteeksi joku oli laukonut väitteen peuratuhoista mielikuvituksen tuottamana esimerkkinä metsästysvastaisesta riistapolitiikasta.
Jos löytyy kirjoitus, jossa väitetään peurojen syövän teidän vuokranantajienne taimikot, edustaako se liioittelua? Yksi asiantuntematon kirjoitus satojen asiallisten joukossa.
Tämä on merkillistä, kun samaan hengenvetoon korostat mittasuhteiden ja liioittelun merkitystä.
Tämän talven hirvituhot eivät kyllä ole olleet kovinkaan paikallisia, vaan aivan uusia alueita on tullut mukaan. Monesti talvituhot huomataan vasta kesällä tai syksyllä. Nyt kannatta taimikoita alkaa jo tarkastaa, mutta tuhoja ehtii valitettavasti tulla vielä paljonkin lisää.
Ei tiedä itkeäkö vai nauraa! Kun lähetän kuvan vesakon totaalisesti tuhoamasta männyntaimikosta ,kansa hurraa ja taputtaa, että kuvassa on kehittymässä loistava energiapuukohde. Kun puolestaan joku nappaa metsälehteen kuvan muutaman aarin kokoisesta hirvien syönnöksestä talvehtimisalueelta ,koko maailma kaatuu. Syönnöskin on vain taimikon osa.
Lähettämässäni kuvassa koko taimikko on pilalla ja näitä tapauksia löytyy ihan etsiskelemättä aivan liikaa. Hirvituhojen löytämiseen joutuu käyttämään huomattavasti enemmän aikaa ja vaivaa. Useimmiten joutuu vetämään vesiperän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään