Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Minusta se on ihan ok että suojaaminen rasittaa metsätilan hoitoa ja tuottoa. Se on se riski jonka ottaa kun metsätiloja hoitaa. Jos riski on liian suuri niin silloin ei pidä metsätiloja omistaa. Ymmärrän hyvin että hirvikantoja ei pidä päästää ylisuureksi mutta jos tiheydellä 3 + katsotaan valtakunnallisesti sopivaksi niin silloin niillä mennään. Se voi olla että GLA:lle tuo tiheys on liian suuri mutta johonkin se raja vedetään.
Toki on hyvä sekin muistaa, ettei hirvenmetsästys ole kenellekään Suomessa elinkeino, mutta puuntuotanto on sellainen aika monelle. MT:ssä arveltiin, että perintöveron poiston yhteydessä mm. Metka-tuet loppuisivat. Valtion rahatilanne on nyt valitettavasti sellainen, että jos jotain annetaan se on toisella kädellä otettava pois. Lainarahan hinta Suomelle nousee tällä menolla jokseenkin varmasti.
Koivun viljely olisi mielenkiintoista mutta eihän kukaan hullu semmosta riskiä ota kun kymmenen hirven laumoja teittenvarsilla asustaa. Hiilinielujakin saatas lisää kovasti vaikkei ne itelle mikään pääasia olekkaan. Sekä ps. Eikö taimikonhoito ketjuja ole mihin voi kirjoittaa taimikonhoidosta niin voi tänne kirjoittaa hirvituhoista.
Voisin väittää, että Gla, minä, ja moni muu olisi oikein tyytyväinen jos käytännön kanta olisi tuo MM:n mainitsema 3 ja vähän yli. Silloin yhden syksyn Tricoilujen väliin jättäminen ei aiheuta täystuhoa. Mutta miten siihen päästään täällä? Ei auta suorittavan ohjeet tähän ongelmaan.
Makarov: ”Koivun viljely olisi mielenkiintoista mutta eihän kukaan hullu semmosta riskiä ota kun kymmenen hirven laumoja teittenvarsilla asustaa.”
2 x vuodessa Tricoa on estänyt isommat syönnit. Voi olla, että olen hullu, mutta mielestäni vielä hullumpi on se, joka uudistaa lahokuusikon kuuselle. Joku uskoo, että kuusen nopea kasvatus estää lahon leviämisen uuteen kuusisukupolveen. Itse en tähän usko, koska kuuset saavat tartunnan jo taimivaiheessa ja puun kasvun nopeutuminen lisää myös lahon leviämisen nopeutta. Aiheesta lisää juurikääpäviestiketjussa.
”Hiilinielujakin saatas lisää kovasti vaikkei ne itelle mikään pääasia olekkaan.”
Itse tavoittelen kuvion tervehdyttämistä. Kaupan päälle tulee luontoarvojen paraneminen. Hiilinielusta en tiedä, hyvin kuusikin kasvaa.
”Sekä ps. Eikö taimikonhoito ketjuja ole mihin voi kirjoittaa taimikonhoidosta niin voi tänne kirjoittaa hirvituhoista.”
Aloita ihmeessä, jos mielessä on hyvä alustus aiheeseen.
Tuli eilen metsäkeskukselta kuulemiskirje. Hain tukea taimikon varhaisperkaukseen 1,1 hehtaarin kuviolle, joka uudistettiin kokonaan uudelleen hirvivahinkokorvauksin muutama vuosi sitten. Kuviolle jätettiin n 24-25 siemenpuuta, kun oli odotettavissa syönnin jatkuminen, ja luonnontaimia tarvittaneen laadukkaan puuston aikaansaamiseksi istutuksen lisäksi. Eväävät varmaan metkan, kun ylispuita puita on n. 3 kpl liikaa. Kuivahkoa kangasta vastaavaa suota suurin osa, istutettiin siihen kuustakin, että jotain edes kasvaisi talvilaidunalueella. Todennäköistä on, että noissa siemenpuissa suurin rahallinen kasvu vielä kymmeniä vuosia, kuuset saa ehkä lannoituksin kasvuun.
Oliko se niin, että hirvivahinkokorvaus ei estä Metka-tuen saantia? Muistui vain mieleen silloin pahojen myyrävuosien jälkeen, kun Kemera-tuki evättiin, koska alue oli aikaisemmin saanut korvauksen myyrätuhosta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään