Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Hirvivahinkojen torjunnan kannalta hoitoajankohdalla on oleellinen merkitys. Kemera-aikaan tukiehtojen mukaan hoidettu taimikko oli aina korkean riskin kohde hirvivahinkojen osalta. Tuki varhaishoidolle muutti tilannetta parempaan suuntaan. Tärkein asia kuitenkin meinaa olla edelleenkin monille liian haasteellinen. Lehtipuu ei missään vaiheessa saa ohittaa kasvussa havupuun tainta! Jos tästä huolehditaan on vahinkojen riski lähes olematon. Kun tähän lisätään se ,että ravintoa löytyy muista kohteista enemmän ja helpommin, rajoittuvat hirvien vierailut hoidettuun taimikkoon vain läpikävelyyn .
Kun aikanaan aloin ottaa kantaa taimikoiden hoitorästeihin ( liki 20 vuotta sitten), lisäsin kannusteeksi raivauksille kokemani perusteella mahdollisuuden vähentää hoitotoimien avulla myös hirvivahinkoja. Osui arkaan paikkaan. Syyksi taimikoiden huonoon tilaan tarjottiinkin tämän jälkeen kiivaasti hirviä ja hirvenmetsästäjiä , vaikka nämä olivat hoitaneet havaitun hirviongelman puolittamalla hirvikannan jo tuohon mennessä. Hoitorästien osuutta ei ole puolitettu vielä tähänkään päivään mennessä.
Muistutetaan vielä , että hirviä olisi nykyolosuhteissa kymmeniä yksilöitä tuhannella hehtaarilla ,mikäli niitä ei metsästettäisiin lainkaan. Ketä sitten syytettäisiin hivivahingoista? Ongelman ratkaiseminen olisi tuolloin metsänomistajan omissa käsissä. Asia on ajankohtainen jo siellä ,missä pedot estävät metsästyksen.
Sinähän se GLA keinot ilmoitit. Tietoa löytyy näköjään sinultakin. Paraneeko se jos täällä naristaan ?
Suorittava on nuo 20 v tehnyt esityksiä kuinka vahinkoja voisi välttää tai ainakin vähentää. Miksi hänen esittämät keinot eivät ole sopivia ? Hoidettiin taimikkoihin sinulla onkin riittävä tieto olemassa.
Kun suojaaminen rasittaa metsätalouden kannattavuutta, se on sinusta ihan ok?
Ihmeellinen ajattelutapa, että kannattavan tuotannon edellytyksiä ei pidä parantaa. Ei ihme, että Suomi velkaantuu ennätysvauhtia ja talouskasvu jää muista jälkeen.
”Miksi hänen esittämät keinot eivät ole sopivia ?”
Ne eivät ole toimivia. Ne voi toimia, jos metsäyhtiö hakkaa laajoja alueita aukoksi, jotka pidetään surkeina monokulttureina. Täällä, jossa tilakoko on 10-30 ha ja kuviokoko hehtaarin molemmin puolin, tarvitaan muita keinoja.
On syytä muistaa ,että Gla:n ongelmat nousivat pintaan siinä vaiheessa ,kun hän yritti vaihtaa uudistusalan puulajin kuusesta koivulle . Tähän ajauduttiin ,kun ensimmäinen yritys uudistaa kuuselle oli epäonnistunut. Koivua laitettiin paikkaan ,jossa hirvet olivat nauttineet heinistä ja vesakosta jo vuosikausia. Ongelmien eskaloituminen ei ole ihme noissa olosuhteissa. Näillä korkeuksilla autioituneiden tilojen umpeen kasvava ympäristö tarjoaa vastaavat olosuhteet ja saa hirvet viihtymään niissä erityisen hyvin. Ajallaan hoidetut taimikot saavat olla kuitenkin pääosin rauhassa . Näitä onkin alueellamme suurin osa ,koska yhtiön maita on yli puolet seuran metsästysalueen pinta-alasta. Hirvet löytyvät yksityisten vesakoituneista taimikoista ,jos löytyvät.
Tuo oli yhden tilan yksi kuvio reilut kymmenkunta vuotta sitten ja sitä sinä käytät alibina kaikkialla. Siinä yritys kuuselle ei ollut epäonnistunut, vaan kuusikon jälkeen oli järkevää vaihtaa puulajia. Tätähän kaikki suosittelevat, syöntipaine pienenee, kun kasvatetaan pelkän kuusen sijaan mäntyä ja koivua.
Tuon tilan olen käynyt läpi raivurilla jo vuosia sitten. Mutta syksyllä 2023 yhden mäntytaimikon trico-käsittely jäi tekemättä. Lehtipuut (ei kovin paljon heinittyvän maaperän ja varhaishoidon ansiosta) oli poistettu aikaisemmin, eikä ne silloinkaan mäntyjä varjostaneet. Voidaan kai olla samaa mieltä siitä, että kuvio oli hoidettu. Kun lisäksi taimia oli jo vuosia käsitelty vuosittain Tricolla eli hirvien voisi olettaa joko oppineen kiertää ko. taimikko ja/tai vanhoista käsittelyistä jäisi alueelle edes jotain hajua, riskin pitäisi olla pieni. Mutta ei, välitön palaute tuli. Yhtään ei armoa hirviltä saa.
Tiedän muidenkin taimikoita, joissa on raivaukset tehty, mutta jossa hirvi on vieraillut. Niiden Trico-käsittelystä en tiedä, mutta ainulaatuinen sattuma ei siis syönnin osuminen minun palstalleni ole.
Montako metsästyskautta hirvet mielestäsi alueella viihtyvät raivauksen jälkeen eli milloin päästään sinun oppiesi mukaiseen tilanteeseen? Vai onko ainoa vaihtoehto hakata vain laajoja aukkoja? Täällä se ei ole mahdollista, koska kuviokoko on pieni.
Viime talven hirvituhosta vielä maininta. Tilan muissakin taimikoissa hirvet olivat käyneet, mutta syöneet vain alaoksia. Latvoja oli poikki vain satunnaisista puista. Trico oli estänyt niissä isommat vahingot.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten siellä suorittavan suunnalla yhtiö huolehtii taimikkonsa niin, ettei lehtipuut missään vaiheessa ehdi havupuiden edelle? Tiedän vuosikymmenten kokemuksesta, että se tahtoo joskus olla melko haasteellista niin yksityisten kuin yhtiöiden ja muiden suurten toimijoiden metsissä. Olen siinä mielessä aitiopaikalla, sillä tällä seudulla on näitä suurten toimijoiden maita enemmän kuin yksityisten maanomistajien maita. Kattavan tieverkoston ansiosta näitä asioita on mahdollista helppoa seurata.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään