Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Mm: ”Ompas GLA:lle vastenmielinen aihe kertoa raivaamattomista taimikoista. Eikös nämä liity suoraan hirvien ravintoon ja metsätuhoihin ?”
Toivon, että keskusteltaisiin metsätaloudesta, eikä rästi- tai metsästystaloudesta. Tuskin olen väärässä arvatessani, että metsästäjät haluavat mieluummin puhua ongelmakohteista kuin hoidettujen metsien hirvituhoriskeistä. Ainakin näyttöä vuosien ajalta tästä on runsaasti. Sinäkin haluat kääntää katseen pois kaipaamastani aiheesta.
”Jos tällainen tekijä jätetään asiasta kokonaan pois niin eihän asian käsittely ole missään mielessä oikeanlainen. Aihealue oli kuitenkin hirvituhot 2025.”
Riippuu siitä, mistä on tarve keskustella. Minä toivon keskustelua metsätaloudesta, jossa hirvituhot ovat ongelma. Rästimetsissä ei hirvituhot ole kiinnostava aihe, kun puusto ei muutenkaan kasva metsätalouden edellyttämällä tavalla. Metsästystaloudessa hirvituho lienee hirvikannan heikkoa tuottavuutta. Riisu naamiosi ja valitse aiheesi.
Visakallo: ”Yhtä vastenmielisiä kuin raivaamattomat taimikot, ovat myös oikea-aikaisesti hoidettujen taimikoiden hirvituhot. Kummatkin ovat kuitenkin olemassa, eikä ne metsästä puhumalla lähde. Toiseen auttaa vain raivaussaha, toiseen vain hirvikivääri.”
Suurin ero on se, että toiseen metsänomistaja voi vaikuttaa milloin tahansa, toiseen vaikutusmahdollisuudet ovat paljon heikommat.
Ja ennen kuin joku alkaa viisastella hirviporukkaan liittymisestä, kannattaa miettiä uudestaan.
Sää voisit Gla liittyä hirviporukkaan, mutta kuiteskin suukoin saateltuna!
Mutta tärkehempihin. Monet luuloo notta kisaas peli on selvä. Tunpaajuttaja näyttäkin ylivoomaaselta mutta heikkoja singnaaleja toisehen suuntaan on, niikus nykyysin pruukataan sanomahan. Eilinen Assille 16-15!
Onhan nämä marginaalisia, mutta osoitus että ei kukaan voi olla varma voitostansa!
Ilmeisesti GLA on jo äidinmaidossa saanut kasvatuksen että ” tästä asiasta ei sitten puhuta”. On jo vuosia nämä taimikonhoidon asiat olleet niin vastenmielisiä.
Pyysin miettimään uudestaan. Edes suukottelu ei hirvituhoja hoidetuista taimikoista vähennä yhtään. Onhan se todettu, että luodin pusu on ainoa tapa. Nyt täytyy olla kuitenkin tarkkana. On ihan sama, onko porukassa 18 vai 19 jäsentä. Ratkaisevaa on hirvikannalle asetetun tavoitteen taso. Jos se on 3,2/1000, hirvikantaa ei tuon alle ammuta, vaikka porukassa olisi 20 jäsentä.
Toisaalta metsästäjät eivät ole valitelleet ampujien vähyyttä ja sanoneen hirvikannan olevan ylisuuri metsästäjäpulan takia. Tästä täytyy vetää johtopäätös, että porukkaa on riittävästi ja pullonkaula riskin alentamiselle muualla kuin hirviporukoiden koossa.
”Ilmeisesti GLA on jo äidinmaidossa saanut kasvatuksen että ” tästä asiasta ei sitten puhuta”. On jo vuosia nämä taimikonhoidon asiat olleet niin vastenmielisiä.”
Ihan hyvälaatuista maitoa on näköjään ollut. Kerrotko, miksi pitäisi puhua rästeistä, kun yritän kasvattaa taimikoita hoidettuna?
Kaikki kolme jäivät siihen passiin, ja vielä yksi panos lippaaseen.
Jos tuossa tilanteessa, kun passiin tulee kolmen hirven porukka, 3 laukausta 3 eri hirveen ja jättää aseen lataamatta, niin en tiedä muuta sanoa kuin että valehtelet tai että pojallasi on vielä aika paljon opeteltavaa.
Kenelle on epäselvää kuinka hoidettuja mäntytaimikoita suojataan hirvituhoilta ? Eikö tästä ole niin paljon tietoa että tuollainen tiedon aukko luulisi olevan helppo täyttää.
Kuuleppa, kun en valehtele. Mutta usko tai ole uskomatta, samapa tuo minulle, kunhan tiedän miten asia on. Kaikilla metsästäjillä on aina jotain opittavaa, erityisesti ketun- ja näädänpyynnissä. Pojallani on hirvenmetsästyksessä ja erityisesti hirven ampumisessa enää hyvin vähän opittavaa. Homma pelaa.
”Kenelle on epäselvää kuinka hoidettuja mäntytaimikoita suojataan hirvituhoilta ? Eikö tästä ole niin paljon tietoa että tuollainen tiedon aukko luulisi olevan helppo täyttää.”
Minulla on sellainen tieto, että vaihtoehtoja metsätaloudenharjoittajalla on käytännössä kaksi: Aitaaminen tai syönninestoaineen käyttö. Molemmat ovat kohtuuttoman kalliita metsätalouden kannattavuutta ajatellen. Mutta kerro toki parempia tapoja, jos tietoa on.
Täällä on esitetty, että hoidetun taimikon hirvituho riski on merkityksettömän pieni. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa ainakaan täällä, jossa hirviä on virallisesti hiukan päälle 3/1000.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään