Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Järjestelmä ei ole estänyt raivauksia ,mutta miksi edelleen valitetaan raivausten työläyttä ja supervesakoita? Niitä tuskin pääsisi kehittymään ,mikäli raivattaisiin edes välttävästi . Yli puolessa taimikoista löytyy tilastojen perusteella huomautettavaa. Toki parempaan suuntaan ollaan menossa verrattuna kemerakauden tilanteeseen.
Nykyäänkin kahden ensimmäisen tuetun käsittelykerran väli saattaa muodostua liian pitkäksi hirvivahinkojen ajatellen. Saattaa olla tarpeen tehdä toinen raivaus hyvinkin pian ensimmäisen jälkeen ,jotta kattaus hirville ei kasva liian houkuttelevaksi.
Ammuin käsi vapisten syksyllä 23 viisi hirveä, meni kuusi panosta. Yhtä hirveä rojautin ylipitkältä matkalta ja piti varmistaa. Kaksi reikää siitäkin löytyi. Poikani passiin tuli loppukaudesta kolmen hirven porukka. Vakituinen Mauseri oli hänen pojallaan, 10 vuotta, passissa papan kanssa. Pojanpoika kun suoritti metsästyskortin ja hirvimerkin viime syksynä. Vanhaan Tikkaan ei mahdu kuin kolme lippaaseen ja yksi piippuun, se oli pojalla aseena. Kaikki kolme jäivät siihen passiin, ja vielä yksi panos lippaaseen. Varmaan käsi vapisi, mutta isänsä poika siinäkin suhteessa.
Viittasin kommentissani Metsä-lehden artikkeliin: ”Vesakko vastassa. Oletko valmis kohtaamaan supervesakon?”
Jutussa ihmeteltiin raivauksen suurta työmäärää turvemaan kuusentaimikossa. On tullut monta supervesakkoa vastaan männyllekin uudistetuilla alueilla . Siellä mänty on kärsinyt rökäletappion. Hirvi on myös mieluusti osallistunut puulajinvaihtotalkooseen näillä kohteilla. On saanut kuitenkin kantaa keskusteluissa koko taakan taimikon epäonnistumisesta.
No ..miten estää supervesakon kehittyminen? Pitää tarttua sahaan ajoissa ja toistaa toimenpide tarpeeksi usein ,jotta vesakon superaste vältetään…ja hirvituhot siinä sivussa.
Olen koittanut kysyä, miten nuo vesakot liittyvät näissä keskusteluissa esitettyyn huoleen hirvituhoriskistä. Onko Visakallon taimikot supervesakoita? Ruiskutanko minä kaksi kertaa vuodessa Tricoa supervesakkoon?
Olen pyytänyt, että keskusteltaisiin metsätaloudesta, ei rästitaloudesta. Miksi pyyntö on sinulle ylivoimaisen vastenmielinen?
Nostokoukku tarttui provooni metsästäjistä. Se on samaa, jolla suorittava suhtautuu hirvikeskustelussa metsätaloudenharjoittajiin.
Ompas GLA:lle vastenmielinen aihe kertoa raivaamattomista taimikoista. Eikös nämä liity suoraan hirvien ravintoon ja metsätuhoihin ? Jos tällainen tekijä jätetään asiasta kokonaan pois niin eihän asian käsittely ole missään mielessä oikeanlainen. Aihealue oli kuitenkin hirvituhot 2025.
Yhtä vastenmielisiä kuin raivaamattomat taimikot, ovat myös oikea-aikaisesti hoidettujen taimikoiden hirvituhot. Kummatkin ovat kuitenkin olemassa, eikä ne metsästä puhumalla lähde. Toiseen auttaa vain raivaussaha, toiseen vain hirvikivääri.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään