Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Onhan tuo puuntuottaja aika lavea käsite. Tuossa meidän naapurissa on metsänomistaja jolla on reilu 100 ha metsää. 80% on taimikkoa jotka ovat hoitamatta. Jotenkin tuntuu ettei nuo hoitorästit ainakaan vähenee kun metsänomistaja sukupolvi vanhenee.
Jostain se nykyinen hirvikanta kuitenkin sen puuravinnon ottaa nälkäänsä, vaikka kaikki taimikot olisivat hoidettuja. Joten ei raivaus mikään ihme lääke ole. Hyvä että niitä raivammattomiakin on niin voisi uskoa että paremmin raivatut säilyy.
Visalle totean että jossakin vaiheessa lehtipuu ehtii etukasvuiseksi, jos kuviolle käytetään tuet kolmeen kertaan ja noudatetaan niiden saamisen edellytettämiä ehtoja. Ne on tarkoitettu rästikohteille. Jokaisen oma valinta tietysti on valitseeko täysimääräiset tuet vai hirvivahingot.
M mk:lla on näköjään tiedossa varma paikka ,mistä hirvet löytyy.
Taas suorittava vaihtoi puheenaihetta! Eihän kukaan ole Metkaa ehtinyt käyttää kolmea kertaa, monet eivät vielä yhtäkään, vaikka väli onkin nyt vain viisi vuotta! Kemeran hakuväli oli niin paljon pidempi ja ehdot sellaisia, että kaksikin kertaa oli kovilla. Suorittava on juttuineen siinä tilanteessa, että niitä pitää joka kerta paikata uusisilla tarinoilla. Toki makeat nauruthan sinun jutuistasi saa, siitä kyllä aivan vilpitön kiitos!
Galluppi: estävätkö nykyisen Metkan tukiehdot hirvituhojenkin kannalta oikea-aikaisen varhaishoidon ja taimikonhoidon, vai ovatko säännöt nyt kunnossa?
Aivan samaa mieltä Metsuri motokuski. Kyllä Metka toimii kunhan rahaa riittää metsien hoitoon. Hirvituhot eivät ole raivauksesta kovinkaan riippuvaisia. Toki raivattu seuraavana vuonna kiinnostaa hirviä hiukka vähemmän kun syötävää paikkaansa vähemmän. Joutuu kulkemaan ja syömään isolla alalla. Hirvihän asettuu mielellään yhteen paikkaan ja syö vattansa täyteen. Sen päälle saattaa vetää maate syöntinsä viereen. Mutta raivatussakin kun läpi kulkee se syö latvuksia mennessään. Yksi iso ongelma on hirviporukoiden hajoaminen. Jouduin tekemään yhden uuden sopimuksen kun isosta seurasta lohkesi iso pala paikallisia omaksi seurakseen. Toivottavasti ei jahti huonone. Alueen saivat kyllä kasaan. Pakko oli itekkin siihen vaihtaa kun olisi jäänyt muuten metsästämätön saareke heidän alueensa sisään. Kun miettii ikäluokkaa alkaa koko hirvijahti olemaan vaakalaudalla. Nämäkin aika iäkkäitä suurin osa. Nyt pitäisi ymmärtää jättää pedot rauhaan tekemään ympärivuotista verotustaan hirvieläinten liiassa määrässä. Jossain kohtaa se alkaa pitää tasapainoa luonnossa ja alkaa haitatkin vähentyä.
Kemera-, eikä sitä edeltänyt metsänhoidon tuki ei millään tavalla estänyt taimikoiden varhaisperkausta, siihen ei vain maksettu tukea. Taimikoiden varhaisperkaus on kuulunut jo yli sadan vuoden ajan aivan perusmetsänhoitoon. Sitä vartenhan olivat käytössä pitkävartiset, mutta lyhytteräiset vesuritkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään