Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
Itse kyllä minimoin havupuiden sahaukset kesäaikana, on ne tuhoriskit liian suuret. Joskus vähän suunnittelin ”kaksijaksosahausta” eli samalta kohteelta lehtipuut kesäaikaan ja havupuut kylminä aikoina. Tuntui kuitenkin jo ajatuksena liian vaikealta, joten jäi testaamatta. Kyllä mielestäni Trico-käsittely on ainoa luotettava tapa torjua hirvituhot. Sitä on tullut viime vuosina levitettyä yli 100 litraa syksyssä, joten onhan sekin aika työläs menetelmä. Kaikkihan varmaan tietävät, että 100 litran Trico-tilaukset saa rahtivapaasti.
Omassa kasvatusmenetelmässä, sekametsiä kun olen aina harrastanut, ns varmasti jonkun mielestä liian tiheinä niin havupuut sahataan erittäin pieninä, isommat hoitaa jo sitten moto, Trico monet käyttää täälläkin päin jotkut jopa aitaakin, omalla kohdalla ei juurikaan ole talvilaitumia niin vähällä on päässyt… Nyt olen kuusen istutuksesta siirtynyt yhä enemmän männyn istutuksiin johtuen erittäin kuivista ja lämpimistä kesistä joiden uskon jatkuvan myös tulevaisuudessa. Koivua tuntuu tulevan reilusti luontaisesti niin sitä ei ole juurikaan tullut itse laitettua.
Tuossa kun on ollut juttua että trico laimennetaan tyyliin 1/10 osaan ja levitetään kaikkialle ja se toimisi. Eikö se pitäisi silloin toimia myös samalla seossuhteella pelkkään latvaan laittaen.
Huhtikuulla meinasin aloittaa männyntaimikoiden harventelun hirvien talvilaidun alueilla. On vielä keli toivottavasti alle +5 astetta ja alkaa enimmät hirvet palailla kesälaitumille.
Suorittava: ”Arvioin tältä käytännön kokemuksen pohjalta , että syys- ja talviraivaus on mäntyjen kohdalla selkeä hirvivahinkoriskiä kasvattava tekijä.”
Epäilemättä näin. Siksi hirvikanta pitää olla sellainen, ettei taimikoita ole tarvetta raivata lämpimänä vuodenaikana tautiriskiä kasvattaen, vaan talvella.
Gla oikeassa! Ongelmaa pitää lähestyä juuri noin. Mutta sitten on tietty myös sekin vaihtoehto että korjaa raivaustähteen pois. Toki työläs sekin. Mutta kyllähän niitä aikamoisen alan sylyynsä kerää esim. istutustaimikon perkuussa. Lehtipuun jätettä ei tarvitse kuitenkaan poistaa.
Varmaan kaikki hirvikannasta valittavat osallistuvat aktiivisesti hirvikannan hoitoon vai onko tämäkin sellainen homma, jonka joidenkin toisten pitää hoitaa; valittajat makoilevat sitten vaan uunin pankolla?
Mitä tarkoitat hoitoon osallistumisella? Kun monesta suusta meille on kerrottu, että hirvikanta nousi metsänhoitomenetelmien takia (taimikoita ja vesakkoa yllin kyllin ravinnoksi, jonka takia hirvien määrä kasvoi), kelpaako vastikkeeton vuokrasopimus metsästykseen, raivaus ja tricon käyttö osallistumisesta?
Ongelmanahan ei ainakaan täällä ole kiväärimiesten puute, vaan tavoitteiden asettaminen.
Jos ongelmana on tavoitteiden asettaminen, kannattaa mennä mukaan asettamaan niitä parempia tavoitteita. Jos ongelmana on kiväärimiesten puute, kannattaa mennä oman kiväärinsä kansa jahtiin aktiivisesti mukaan. Jos ongelma on hirvikoirien puute, kannattaa hankkia ja kouluttaa itselleen hirvikoira. Jos ongelma on tämän palstan liian vähäiset kirjoitukset aiheesta, kannattaa lisätä niitä toinen toistaan viisaampia kirjoituksia palstalle.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään