Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajamailla näyttää hirvien talvituhojen suhteen aika pahalta. Hoidettuja männyntaimikoita on tuhoutunut aivan valtionteiden laidoissakin. Miten muualla Suomessa on mennyt?
suorittava: ”No…Visan ”onnistuminen” mitataan vasta päätehakkuussa.”
Suorittavan muisti tuntuu jälleen pätkivän. Meillä on tehty näitä energiapuuharvennuksia jo 20 vuotta. Niissä männiköissä, joissa on tehty energiapuuharvennus, suurimmassa osassa on tehty jo 2. harvennus, joten älähän vähättele, vaan tule katsomaan paikanpäälle!
Jees: ”Olen nyt toisaalta huvittunut kun hakkuullani mäessä on paikoin vaikea kulkea ilman metsäkalossien paskaantumista peuran ja hirven sontaläjistä. Että pluspuolella ehkä pieni lannoitusvaikutus mutta ei se korvaa kyllä syötyjen puiden poltinpuuksi menoa.”
Ei tuosta lannoitusvaikutusta tule. Samaa tavaraa se on kuin raivurilla kaadettunakin eli samat ravinteet metsässä kiertää. Lannoituksesta voidaan puhua, kun ravinteita tuodaan metsään sen ulkopuolelta.
Tietääkö Visakallo, kuka tuhoaa passitorneja Päijät-Hämeessä? Metsästyksen vastustaja, liialliseen hirvikantaan kyllästynyt vahingon kärsijä vai vain tyhmää ilkivaltaa.
Visakallolle totean ,että minutkin johdateltiin tekemään harvennusta palstalle ,jossa oli korjattu energiapuuta. Eipä löytynyt harvennettavaa ja käynnistäni jäi merkiksi vain raiteet pehmoiseksi osoittautuneelle palstalle.
Toimitin kuvia myös kohteelta ,joka oli harvennettu energiaksi jo kolmatta kertaa. Palstan tulevaisuus ei vaikuttanut kovinkaan kaksiselta. Aikoinaan istutettu kuusikko oli saanut ”turpiinsa” oikein kunnolla lehtipuiden puristuksessa.
Oma lukunsa olivat kohteet ,joista sai korjata energiapuuksi vain alle kuitulpimittaista tavaraa. Jo seuraavassa harvennuksessa kävi ilmi , että vitux män koko homma. Etukasvuiset koivut ehtivät tuhota terhakan kuusentaimikon ennen seuraavaa hakkuuta. Jos taimikko olisi ollut mäntyä , ei olisi ollut montaa tainta jäljellä.
Niin, Gla kyllä oikeassa. Sitä samaa metsää se hirvien sonta on mutta ehkä nopeammin hyödyntyvässä muodossa. hirvihän on jopa todennäköisesti syönyt puita juuri sillä kohtaakin, sehän usein syö ja paskoo lähes samaa tahtia. tuolla edellisellä metsuri motokuski että olisin joskus sanonut ettei minulla ole hirviongelmaa. En aivan noin ole virkannut mutta sillä hetkellä tilanne on ollut hiukka helpomman oloinen. Nyt taas kanta on selvästi kasvanut ja mielestäni taas aletaan olla Harjavallassa 2000-vaihteen suuressa hirvikannassa. Toivottavasti hirvien lentolaskenta onnistui ja myös metsästäjät alkavat ottaa järjen käteen ja hakevat riittävästi lupia ensi jahtiin.
Gla:lle vastaan, ettei minulla ole sen parempaa tietoa noista mitä olen tiedotusvälineistä lukenut. Ovat aivan toisella laidalla maakuntaa. Toivottavasti tuo tauti ei leviä laajemmalle. Tulee jo mieleen, että halutaanko tällä aivan tarkoituksellisesti kylvää hämmennystä ja epäsopua metsästäjien ja maanomistajien keskuuteen?
Minäkin odotan mielenkiinnolla lentolaskentojen tuloksia. Uusimaa kahdella todettiin hirvikannan olevan lentolaskennan perusteella liki 9 yksilöä/1000ha ennen jahtia. Luku oli kolmanneksen isompi metsästäjien ilmoittamaan verrattuna. Lähtötason siirtämisellä korkeammalle(+3)ei kuitenkaan näyttänyt olleen merkitystä jahdin käytäntöihin. Metsätettiin entiseen tahtiin . Hirvitiheyskäyrä jäi kahdeksan yksiöön paremmalle puolelle jahdin päätteeksi (8,8>8,2). Täällä keskemmällä kaadettiin tuplamäärä hirviä tuhatta hehtaaria kohti puolta pienemmän kanta-arvion pohjalta (4,8>3,2).
Onko lentolaskentaan luottamista vai joko alueen kolme susilaumaa on aiheuttanut jahdeista pidättäytymisen?Ei syötetä koiria susille. Syötetään mieluiten hirviä ja annetaan kannan kasvaa.
Maltti kuuluu aina metsästäjän keinovalikoimaan . Selkeän tilannekuvan muodostuttua toimitaan sen mukaan.
Siitä kulunut kausi toi jälleen muistutuksen ,että ilman toimivia koiria metsästyksessä on mahdotonta päästä haluttuun tavoitteeseen. Alkukaudesta koiria koulutettaessa havainnot olivat todella vähissä. Koulutus on pakko toteuttaa vasta jahtikauden aikana petouhan vuoksi, jotta saadaan edes jonkinlainen metsästäjien muodostama turvaverkko . Koulutuksen tulokset oli ulosmitattavissa vasta lumien tultua loppukaudesta.
…ja mistä oma seurani ne hirvet viimein löysi? Tuvepohjaiselta männylle istutetulta palstalta ,jossa metrisiä taimia varjosti tiheä kaksimetrinen koivuvesakko. Siellä pari naarasta tuplavasoineen onnistuneesti piileskeli miltei koko syksyn. Neljä saatiin , kaksi säilyi .Näitä lisää ,niin hirviä riittää. Alue oli hirvivahinkojen esiintymisen todennäköisyyden suhteen ”parasta” A-ryhmää.
Tällä kertaa taisi olla halua erityiseen malttiin, kun siitä varta vasten piti metsästäjiä muistuttaa. Luodaan mielikuva pienestä hirvikannasta, jota ei sovi verottaa. Ei oikein istu siihen, mistä olet kertonut eli pitää olla metsästettävää. Muuten menee aseet naulaan.
”Koulutus on pakko toteuttaa vasta jahtikauden aikana petouhan vuoksi, jotta saadaan edes jonkinlainen metsästäjien muodostama turvaverkko .”
Kartan mukaan teidän suunnalla on vain jokunen susi. Vertaa täkäläiseen karttaan, jossa koiria metsästyksessä käytetään. Susikannan tiheys on aivan toista luokkaa, jotain mistä teillä ei osata edes nähdä unta. Kennelliiton kalenterissakin on paljon tapahtumia, ei niitä ole peruttu petouhkan takia.
”Tuvepohjaiselta männylle istutetulta palstalta ,jossa metrisiä taimia varjosti tiheä kaksimetrinen koivuvesakko. Siellä pari naarasta tuplavasoineen onnistuneesti piileskeli miltei koko syksyn.”
Teilläkö on niin poikkeuksellista porukkaa, ettei ole ruokintapaikkoja nuolukivineen, josta kameralla saadaan havaintoja ja jonka perusteella voidaan alkaa etsiä tuoreita jälkiä.
Mutta jos siellä tuplavasoja on, hyvin on kannan tuottavuudesta siellä huolehdittu. Ei uskoisi, kun puolet alueesta on paljaaksi raivattua taimikkoa, johon hirvi ei vilkaisekaan ja varmaan on myös varttuneitakin kuusikoita, jotka eivät hirville ravintoa tarjoa. Ehkä alue on kuin Harjavalta, jossa kaikki on toisin kuin muualla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään