› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14

  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    Lähetetty: 5.10.2012, 19:19

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Aukusti 13.2.2013, 12:20

    Kun ei ole jäkälää eikä luppoakaan, niin tulevat porot kaupunkiin omakotitalojen pihoillekin ruokaa etsimään. Jopa sipulinkuoret ja juhannusruusun piikkiset versotkin kelpaavat talviseksi ravinnoksi.

    Poro pystyy syömään yli 300 eri kasvilajia.

    kisi 13.2.2013, 12:48

    A.Jalkasella oli hauska termi: ”luppojatkumo”. Varmaankin itsekeksitty ja siitä hyvästä annan kymmenen pistettä ja lisäksi konkreettisen papukaijamerkin, jos joskus tapaamme… AJ mainitsi myös, että ”itiöitä lähettäviä PUITA olisi säästettävä”. Lunttasin hieman luppotietoutta.

    Lupot ovat jäkäliä ja niillä on ns.sekovarsi, jossa on sieniosakas ja yhteyttäviä leväsoluja tai syanobakteereita. Ne ovat siis symbioottisia eliöitä. Lisääntyminen käy kahdella tapaa: suvullisesti sieniosakkaan muodostamien itiöiden avulla tai sitten kasvullisesti erikokoisten murusten ja palasten (soredioidit, isidiot) avulla. Tämä kasvullinen, suvuton lisääntyminen on jäkälillä tavallisempaa kuin itiöiden avulla tapahtuva lisääntyminen, koska itiöstä kasvavan sienirihmaston on vaikea löytää tarvittavaa leväseuralaista kehittyäkseen tietyksi jäkälälajiksi. Uusi luppoyksilö voi lähteä kasvamaan pienenpienestä, tuulenkin mukana kulkeutuvasta sekovarren murusesta. Ihmeellistä!

    Kannattaa säästää siis luppopuita, jotka lähettävät lupon soredioita ja isidioita. Tietenkin ne lähettävät myös lupon ITIÖITÄ, jotka nekin saattavat joskus kokea täyttymyksen.

    Aukusti 13.2.2013, 13:16

    ”Kisille ” kiitoksia hakemistaan tiedoista!

    Mutta mistäpä niitä luppopuita säästää kun lupot katosivat ainakin minun puistani kaatamatta?

    Nyt on pientä lupon kasvua alkanut näkyä. Ilman mukana kulkeutuvat kaukosaasteet ovat imeisesti vähenemässä.

    Muistan kuinka sotien jälkeen lapsuuskotini kuusikoita kaatelivat poromiehet röyhkeästi lupaa kysymättä porojen talviseksi ravinnoksi.

    Kaatotapana oli pienehköjen kuusten kaato kirveellä pitkään kantoon siten, että tyvi jäi vähän kiinni kantoon. Silloin puu jäi ylemmäs lumen pinnasta, eikä peittynyt heti lumen alle.

    mehänpoika 13.2.2013, 14:08

    Avauksessaan Anton alkuun siteeraa MTK:n kirjoitusta 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävästä keskustelusssa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.” Mielestäni MTK jätti tiedotteessaan tahallaan mainitsematta yhteiskunnan ja koko talouselämän edun.

    Hirvituhojen osuuden Etelä-Suomen kaikista puuntuotannon taimikoista (19 %) sekä vertailun Pohjois-Suomen hirvituhoihin (vielä suurempi osuus) MTK tuo kiitettävästi esille.

    Yhteiskunta on luonut metsäalan kehittämiseksi MMM:n, Metsäalan Kehittämiskeskus Tapion, metsäkeskukset sekä metsänhoitoyhdistykset. Metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa on toteutettu aina tarpeen mukaan. Kuitenkin tällaisen totaalista metsätaimikoita aiheuttavan tuholaisen annetaan harrastuksen vuoksi tehdä tuhojaan vuosikymmenestä toiseen.

    Voidaankin kysyä: Onko näillä metsäalan järjestöillä enää mitään käytännön merkitystä? Ainakin kun katsotaan VMI:n tulosteita, voidaan järjestöjen aikaansaannoksia pitää hyvin vaatimattomina. Hirvivahingot ovat olleet jatkuvassa kasvussa, samoin rästiin jääneiden taimikonhoitotöiden ja ensiharvennusten määrä.

    Näiden tilastomäärillä lienee selvä yhteys toisiinsa. Kuitenkin hirvituhoa halutaan metsäalan edistämisjärjestöissä pitää edelleen ”luonnontuhona”, vaikka viimeistään nyt pitäisi huomata, mihin se on johtanut. Luonnontuhon jälkeen metsänomistajalla ei ole velvollisuutta tehdä alueelle mitään, ei hirvituhonkaan osalta.

    vänkäri 13.2.2013, 14:31

    Liekkö tämä luppo samaa tavaraa mitä naava? Sitä ilmestyi uudestaan kuusikoihin parisenkymmentä vuotta sitten. Arvelisin, että lyijyttömällä bensalla saattoi olla osuutta asiaan. Ainakin sen yleistymisen jälkeen naava alkoi kasvamaan yhdellä kuviolla, Muilla kuusikkokuvioilla sitä ei ole näkynyt. Pitänee kai ruveta kylvämään sitä alaoksille.

    Mosku 13.2.2013, 14:31

    siese taijat kuuluva antoonin kansa samhan ruokakunthan?
    Kirjuutattako vielä samalla kynällä?

    Mosku 13.2.2013, 14:32

    mie tuota mehänkläppiä meinaan.

    vänkäri 13.2.2013, 14:42

    No mie jo ajattelin…

    A.Jalkanen 13.2.2013, 14:52

    (Kiitos kisille: tässä on nyt sienitieteellisesti täsmällisempi sanoma.)

    Tuo on totta että kesäaikaan poro kyllä löytää syötävää talousmetsästäkin, mutta talvella olisi syytä löytää luppoa tai jäkälää, joita on enemmän vanhoissa metsissä. Jäkälää kyllä kasvaa harvennettuun männikköönkin, mutta luppoa ei, ellei itiöitä tai lupon palasia ähettäviä vanhempia luppopuita ole lähistöllä. Niitä tulisi siis säästää hakkuissa, jotta toteutuisi ns. luppojatkumo.

    En voi ottaa kunniaa termistä luppojatkumo; sitä käytti muistaakseni Timo Helle.

    vänkäri 13.2.2013, 14:59

    Asia selvä. Eli vietän vapaitani toisinsanoen puhtaassa ilmassa, mikä on sinänsä pieni ihme. Aikalailla vilkas liikenne jyrää kotimökin ohi lähietäisyydeltä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14