› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    Lähetetty: 5.10.2012, 19:19

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 12.2.2013, 19:18

    Tolopainen:
    ”Mihinkä te myisitte sen 100milj m3, jonka metsät tuottaisivat puuta enempi vuodessa ilman hirviä, kun nykyinenkään kasvu ei mene kaupaksi ja nuorenmetsän hakkuut ovat tappiollisia iliman Kemeraa.”

    Kysymys ei ole puun määrästä niinkään vaan laadusta. Ellei olisi hirviä
    – Mäntytukin laatu olisi oleellisesti parempi
    – Mäntytukin määrä olisi suurempi kuidun kustannuksella.
    – Koivutukin kasvatus olisi mahdollista paljon laajemmin, kuidun kustannuksella
    – Haavan kasvatus olisi mahdollista entistä paremmin.
    – Kuusen juurikäävän torjuntaan voisi käyttää luonnonmenetelmää = lehtipuu.
    – Puuta tulisi myyntiin enemmän ja kun se olisi paremman laatuista, niin sitä mahtuisi myös markkinoille enemmän.

    Puumarkkinat ovat Siomen osalta tukkoiset juuri siksi että laatu on huonoa. Markkinat vetävät hyvänlaatuista tavaraa, miltei rajattomasti, mutta kun laatu on tarpeeksi huonoa, niin ei mene yhtään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 12.2.2013, 19:26

    Taas vielä kerran. Onko markkinoilla kunnon mäntytukkia, joka olisi kasvanut suuren hirvikannan aikaan? Tulevaisuudesta en toki sano mitään. Ainkin meidänm metsissä näyttää niitä kunnon tukien aihioita kasvavan.

    Toinen asia. Esimerkiksi viime kesänä kävi niin, etten saanut eräältä suurelta sahalta edes tarjousta huippulaatuisista tukeista kelirikkoleimikosta tien vieressä. Olivatkohan ostaneet sitä sekundaa, ettei tullut edes tarjousta. En kyllä hirveästi usko, kun valitellaan pulaa kunnon tukeista.

    Mosku 12.2.2013, 19:33

    mehänkläpille, siehän suollat pelekhää poronpapanhaa, mistä sie oot oppisi hakenna? et ainaskan mehästä.

    Korpituvan Taneli 12.2.2013, 19:57

    Timppa:
    ”Syynähän saattaisi olla esimerkiksi se, että metsäpalossa häviää typpi taivaalle, jolloin mänty kasvaa huonommin ja maistuu hirvelle paremmin. Aivan kuten aluskasvusmännyntaimet verrattuna viereisen aukon vastaaviin. Sellaisen havainnon oli tehnyt joku muukin minun lisäksi näille palstoiile kirjoittanut. ”

    Ilmeisesti karvasaineitten tuotto vaatii typpeä ja yleensä voimakkaan kasvun
    Vaurioitunut ja kituinen mänty on hirven suosiossa, ei mehevä ja hyväkasvuinen. Esim hirven kesäsyönnissä, sille maistuvat pääasiassa niiden puiden neulaset, josta on jo aiemminkin syöty.
    Sopivassa, talvehtimisalueen, taimikossa, eroa ei ole, vaan emo vetää nurin kaikenlaisia taimia vasalleen.

    Koivun kesä- ja talvisyönnissä taas tuntuisi mehevyys ja hyväkasvuisuus olevan hirven mieleen. Ja raudus ennen hiestä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 12.2.2013, 20:00

    Minäkin olen hakkuuttanut 70-luvun metsiä. Olen monesti todennut, että tukkien viat, yleensä lenkous, johtuvat paljasjuuritaimien istutusvirheistä. Mitä mieltä Taneli olet?

    Korpituvan Taneli 12.2.2013, 20:07

    6 m3:
    ”Muistini on kovin rajallinen tuon asian suhteen, hirvituhoja on aina ollut ja tulee olemaankin.”

    Kyllä muistisi ja historiatuntemuksesi on kovinkin rajallista.
    Onhan se täällä jo moneen kertaan todistettu, että hirvimäärä pullahti suureksi 1965…1980 välisenä aikana. Kun lupamäärät eivät seuranneet kannan kasvua.
    Tätä ennen on ollut ainakin 100 vuotta hyvin pieni hirvikanta.

    Tulevaisuus on ihan päätettävissä oleva asia se ei ole mikään luonnonlaki. Hirvituhot saadaan pieneksi kunhan lupia ei pihistellä. ellei se auta auttaa taatusti lupakäytännöstä luopuminen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 12.2.2013, 20:15

    Timppa:
    ”Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953??? ”

    Sahatavaraa tehdään tukista ja pikkutukista.

    Jo 70-luvun istutuksilta saa tänäpäivänä tyvestä tukin, jos hirvi ei ole pilannut laatua. 80-luvun istutuksilta saa jo kovasti pikkutukkeja jos hirvi ei ole ollut laaduttamassa.

    Täälläpäin hirvikannan räjähdysmäinen kasvu alkoi jo 60-luvun puolella.

    Siis vain järeimmät tukkimetsät ovat olleet taimena, silloin kun hirviä oli vähän.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 12.2.2013, 20:28

    Timppa:
    ”Minäkin olen hakkuuttanut 70-luvun metsiä. Olen monesti todennut, että tukkien viat, yleensä lenkous, johtuvat paljasjuuritaimien istutusvirheistä. Mitä mieltä Taneli olet? ”

    Siitäkin, mutta myös hirvensyönnistä.
    Ne mitä itse istuttelin, niin ei juuri tuota ongelmaa ollut, mutta kyllähän minä niitä en kovin paljon päivässä istumaan saanut.
    Meidän kylällä oli pari urakkamiestä, istuttivat minullekkin. Enpä juuri poikia moittiakkaan voi.
    Tästä huolimatta pottitaimi on suurin uudistus mitä metsänviljelyssä on ollut koskaan.
    Olen hiukan istuttanut pottitaimia täydennyksenä muokkaamattomaan kuokallakin ja silläkin istuttaen ne tosiaankin saa suoraan.

    Istutuksessa, kun sitä itselle tekee, ei ole merkitystä päivän tai viikon lukumäärällä. Vain sillä on merkitystä, kuinka paljon suoria ja muuten elinvoimaisia taimia on maassa kolmen vuoden kuluttua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 13.2.2013, 09:28

    Vähän omakohtaista muistitietoa hirvikannan kehityksestä Keski-Suomessa, Aloitin jahtihommat v.1961. Nihin aikoihin lupia oli 1-2 aikuista. Vasoja ei metsästetty lainkaan. Vielä 1970-luvun alussa kanta oli niin heikko, että hirvi oli kokonaan vuodeksi rauhoitettu. Joskus kävi niin, etten työesteen vuoksi ennättänyt jahtiin, kun se ainut hirvi ammuttiin ensimmäisenä viikonloppuna.

    Joskus 1970-luvulla alkoi Karjalan kannakselta purkaantua ”hirviarmeija” Kaakkis-Suomeen. Syykin on selvä. Hirvet olivat lisääntyneet rauhassa sotatoimialueelle kasvaneissa pusikoissa. Niiden ikääntyessä ja kannan kasvaessa oli luontevaa lähteä länteen, jossa 1960-luvulla voimallisimmin aloitettiin avohakkuut.

    Meille Päijänteen itärannalle näyttää hirviä jatkuvasti vaeltavan. Joskus ne jäävät paikalle. Joskus ne jatkavat matkaansa ja vievät entisetkin pois. Siksi tosiaan on erittäin vaikeaa määritellä niitä metsästyskiintiöitä. Velipoika metsästää Päijänteen länsipuolella. Sinne ei suuntaudu vaelluksia. Siksi siellä kanta on lähes olematon.

    Vähän kevennyksenä. Joskus 60-luvulla olin tullut hirvimetsältä kotiin Espooseen sunnuntai-iltana. Nuokuin tv:n ääressä uutisia kuunnelleen, kun yhtäkkiä havahduin. Uutistenlukija Kauko Saarentaus luki loppukevennyksenä, että hirvi oli metsästäjän huudon pelästyttämänä kuollut sydänhalvaukseen. Ja lisäsi vielä ”Hirvi taki sen kaiketi piloillaan”. Olin hämmästynyt kun selvästi uutinen viittasi meidän porukan maihin. Selvisihän sitten asioiden kulku. Jahdissa oli ollut lehtimies tekemässä juttua. Ampuja, aikoinaan radiossa ”Isä-Kauppisena” esiintynyt kaveri huusi ammuttuaan kovaa, että sydänlaukaus. Lehtimies kuuli, että sydänhalvaus ja kysyi, että oliko se tosiaan sydänhalvaus. Joku heitti lakkinsa luodinreijän päälle ja hirvi näytti siis ehjältä. Toimittaja säntäsi heti tekemään juttua. En ollut ennättänyt paikalle, joten kuulin tapahtumasta toimittajan version vasta uutisista.

    Timppa 13.2.2013, 10:00

    Sikäli, kun minä Moskun tarinan olen ymmärtänyt, ei Moskulle tainnut tärkeintä olle henkilökohtainen poronkasvatus vaan mieluummin hyödyntää naapureiden poroja. Myös rajantakaisten. Tosin tietysti henki oli kummallakin puolella sama. Eihän kunnon poromies syö koskaan omaa poroaan. Tämä taisi tuolla Kittilän-Enontekijän puolella aikoinaan johtaa poronhoidon taantumaan.

    Huonosti nuo tunturitkin näyttävät poronhoitoon sopivan. Kävelen syksyisin Utsjoella Paistunturin paliskunnan mailla. Eipä siellä pahemmin enää jäkälää näe.

    Sanovat, että kevättalvella luppo, siis erilainen naava ja jäkälä ovat erittäin tärkeitä porolle. Niitä ei tietystikään kasvatusmetsistä löydy.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14