Keskustelut Metsänhoito Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 137)
  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

  • 6 m3

    Tällaista pientilallista jaksaa aina vaan ihmetyttää tuo vastakkain asettelu.
    Hirvet ja porot/metsänkasvatus, hirvet ja porot/pedot.
    Sieltäkö todella löytyy syyt metsätalouden ahdinkoon? Ja mikä se ahdinko todellisuudessa on?
    Muistini on kovin rajallinen tuon asian suhteen, hirvituhoja on aina ollut ja tulee olemaankin.
    Onko siihen todellakin ratkaisu petokannan radikaalinen lisääminen?
    Tai hirvikannan alasajo?
    Tuijotetaanko vain putkeen ja nähdään oma kanta ainoana oikeana?

    Tuleekohan tänne Suomeen enää tuossa asiassa yksimielisyyttä?
    Jotenkin vain tuntuu että EU:hun meno nosti nuo asiat pintaan?
    Eiköhän liene kaikkien etu että maaseutu pidetään elävänä?
    Läpi Suomenniemen.
    Kun pirulle antaa pikkusormen, niin koko kädenhän se vie.

    A.Jalkanen

    Kyse on siitä että luonnonvarojen kestävä käyttö ei toteudu, jos jonkun käyttäjäryhmän etuja poljetaan suhteessa muihin. Metsänomistajalle ja liikenteessä sattuvat taloudellisesti suurimmat vahingot joita ei ole riittävän suurella painolla huomioitu päätöksenteossa.

    Aukustin kanssa samoilla linjoilla: kaikkia munia samaan koriin. Lapissa kuten muuallakin tulisi ajatella, paitsi luonnon taloudellista arvoa, sen ekologista toimintakykyä ja markkinattomien hyötyjen kuten virkistyksen tuotantoa. Siihen yhtälöön ei sovi luonnon kantokyvyn ylittävä eläinkanta.

    Ilkka Hanski kertoi eilen metsälakiseminaarissa sukupuuton kiihtymisestä. Lähimmän sadan vuoden aikana voi jopa 10-20 prosenttia lajeista hävitä. Sillä on vaikutusta.

    mehänpoika

    Vuoden 1968 jälkeen (45 vuoden aikana) on Suomen maanteillä tapahtunut ehkä 90 000 hirvikolaria, joissa on loukkaantunut noin 9000 henkilöä ja menehtynyt noin 400. Nykyisen kustannustason mukaisesti laskettuna menetykset yksin liikenteessä lähentelevät yhden vuoden valtion butjetin suuruusluokkaa.

    Kaikki nämä voidaan perustellusti panna hirviporukoiden piikkiin liian pienien pyyntilupien anomisesta. Korreloituuhan hirvikolareiden määrä melko tarkkaan hirvikannan määrän kanssa.

    – Aika pienistä asioista keskustellaan nykyisen hirvikannan järkevyyden osalta, kun väitetään esim. hirvien hoitavan ilmaiseksi laiskojen metsänomistajien taimikoita. Tällaiset puheet vain pakkaavat ärsyttämään metsänomistajia.

    6 m3

    Aukusti ja AJ. Kysyn vaan, kumpi oli ensin Lapissa, porotalous vai metsatalous?

    mehänpoika

    Harrastelijalle:
    Höpö, höpö, höpö….
    Joku järki pitää olla hirvilaskennoissa sekä pyyntilupien anomisissa!
    Kyllä hirvet ovat olleet hirviporukoiden karjaa, sanoipa mitä kuka hyvänsä.!

    6 m3:lle:
    Höpö, höpö, höpö…
    Liika on liikaa porotaloudessakin!

    6 m3

    Kummalla on sitten eettisesti ajatellen suurempi etuoikeus olemassa oloonsa?

    Mosku

    Naa, että kuka teällä ensin on ollunna. Myö olimma, sitte tuli 1900 alussa samperinsavotat, sitä tehen niitä junan tuomia on tänne tullunna sanommaa miten teällä elleä pitäs, ja nehä ne aina oikhiassa o. Riethan nahkat senthään.

    A.Jalkanen

    Muokattu vastaus.

    Vissiinkin aluksi Lapissa oli villiin tunturipeuraan perustuva metsästys/keräilytalous.

    Nykypäätökset tehdään nykyisiä asukkaita ja vähän tuleviakin varten. Lapissa on kahdenlaisia alueita, on yksityismaita ja valtion eli yhteisiä maita. Miten mielestänne päätöksenteko luonnonvarojen käytöstä näillä alueilla tulisi tapahtua?

    Metsähallituksessa laajojen alueiden metsätalouden suunnittelua tehdään usein ns. osallistavalla suunnittelulla. Pitäisikö tätä harrastaa enemmän ja myös yksityismailla? Pitäisikö myös sopiva poro- ja hirvikanta määritellä osallistavalla suunnittelulla, eli muun muassa järjestämällä asukkaille kuulemistilaisuuksia?

    Mosku

    Myö oomma elänhet täälä vuossaat. Myö tiemmä mikä meille kuuluu, methä ei anna viimestänsä. Otamma sen tuoton, ne o muut kun kaiken vie. siinä mie nauran parthaani ku nuoret miehet on havannet miten neljäntuulen lakki pääsä ja suopunki olalla menhee hiihtokeskukseh paariin, nin jo etelän immeiset lääpällään o.
    paukkuja tarjoovat ja mielinkielin on porottomille ja metättömille.
    ja nämä etelän elävät meitä neuvoo kuinka ellää pitas, riethan nahkat senthän.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava porras:
    ”Hirvikolareiden määrä on kutistunut alle puoleen 10 vuoden takaisista lukemista.”

    Missä on ja missä ei. Esim minun kotikunnassani hirvikolareita sattui v2012 aikana aivan ennätyksellinen määrä. Ei ole muutenkaan tällä alueella kutistumisen merkkejä.

    Onkohan tuo tilastotieto muutenkaan luotettava? tässähän on tapahtunut erilaisia tilastoihin vaikuttavia asioita, esim korvauskäytännöissä.

    Koko maan tilastoissa pitää ottaa huomioon myös se että tämän viimeisen 10 vuoden aikana on yhteiskunnan varoin rakennettu tuhansia kilometrejä hirviaitaa teiden varsille. Siellä missä sitä on ovat kolarit estyneet, mutta millä hinnalla.
    Taitaa käydä niin että nämä hirviaidat kun otetaan huomioon, niin tilanne on sinällään pahentunut.
    Pitää laskea vanhat ja uudet kolariluvut aitaamatonta tiekilometriä kohti.

    Vale. emävale ja tilasto.

    Terveisin: Korpituvan taneli

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 137)