Keskustelut Metsänhoito Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 137)
  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

  • Leevi Sytky

    USA:ssa ja Kanadassa sahatavaran hinnat kohosivat viime vuonna 44%. Johtuu siitä, että rakentaminen on elpynyt voimakkaasti.
    Sahauskapasiteetin lisäämistä rajoittaa tukkipula.

    Puun takaa

    Suomessa suurin ongelma on kustannusten kertautumisen aiheuttama kilpailukyvyn menetys. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat mekaaniset puujalosteet. Esimerkiksi Suomessa ja Virossa puun kantohinta on suunnilleen sama, mutta sahatavaran, aihioiden, liimapuiden, yms. hinnat ovat meillä selvästi korkeammat. Tämä on johtanut meillä yhä suurempaan puujalosteiden tuontiin. Meillä on totuttu syyttämään korkeita kantohintoja, mutta tänä päivänä tämäkään ei pidä enää paikkaansa. Metsäalalla tarvitaan nopeasti uutta ajattelua.

    Timppa

    Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953???

    Mäntytukkien suurin laatuongelma on harsintahakkuu eli jatkuva kasvatus. Sehän tuottaa väistämättä lenkoja ja oksaisia puita.

    En tietenkään puhu niistä väärille maapohjille istutetuista männyistä, joissa viat johtuivat yleensä istutuksen työvirheistä. Ei hirvistä.

    tamperelainen

    Timpalle:Tuo tukkien vikaisuustieto on Ruotsista ja sielläkin se koskee nuorempia mäntymetsiä.Tiedot ovat huolestuttavia ja hiihin toivoisi vakavaa suhtautumista.Ei pidä sortua itsestäänselvyyksien esittelyyn,et ilmeiseti näe tulevaisuudessa minkäänlaista männyn hirviperäistä laatuongelmaa.Kalliiksi Ruotsissakin pienen kansanosan metsästysharrastus tulee

    Teetin n 10v sittenmetsäsuunnitelmaa MK:lla.Minulle oli suuri hämmästys että MTI ei osannut(tai halunnut??)nähdä hirviperäisiä koroja ja mutkia varttuneessa mäntytaimikossa,piti kepillä jokainen raakkiin johtava vika osoitaa!!!Varmuuden vuoksi esittelin vielä filmiaikaan otetut valokuvat

    Suomi on kumma maa,täällä löytyy jatkuvasti änkyröitä,jotka vähättelevät hirvituhoja ja pitävät nykyistä hirvikantaa sopivana Samoin he kannatavat metsästäjien harrastusta,joka aiheuttaa mittavia vahinkoja kansantaloudelle.

    Samaten meillä hämmästellään hometaloja,nekin johtuvat leväpeäisyydestä,moraalittomuudesta,jonka sallitaan edelleen jatkuvan

    Tässä maassa on taulukaupoistakin saanut ehdonalaista,mutta satojen miljoonien kusetuksia vain puolustetellaan

    Timppa

    Etkös arvoisa tamperelainen väittänyt. että nyt männyt ovat mutkaisia ja koroisia? Et puhunut siitä, että kyse olisi joistakin taimista. Olen tuonne lukijan kuviin lähettänyt muutaman otoksen hirvitihentymäalueen männyntaimikoista. Niissä ei juuri vikoja havaitse. Toki aina joitakin löytyy, muttei sillä ole esim tukkisaantoon merkittävää vaikutusta. Aivan eri luokkaa on kasvatustavan vaikutus puunlaatuun.

    En osaa ottaa ottaa kantaa naapurimaan tukkeihin kuin siinä suhteessa, etten usko propakandaan. Voivat olla oikeass tai väärässä. En tiedä. Edelleenkin. Meidänkin metsistä löytyy tyvimutkaisia mäntyjä. Syynä on paljasjuuritaimien huolimaton istutus.

    Leevi Sytky

    Katsohan Timppa Pihkaniskan lähettämiä kuvia. Hän kasvattaa huippulaatuista mäntyä; ja nimenomaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.

    Timppa

    Katsoppas Leevi kuka kasvattaa huippulaatuista mäntyä ja paljon. Olen myös lähettänyt jonkun otoksen lukijan kuviin.

    Timppa

    Jatkan vielä. Harmittaa kun niistä vanhoista jk-sekametsistä löytyy aina lenkoja oksattomia tyvitukkejakin, jotka sitten joutuvat kuitupinoon. Ainoa oikea tapa saada kunnon mäntyä on jasvattaa se tiheässä.

    Pihkaniskan kasvatukset loppuvat sitten siihen kuusikkovaiheeseen, jolloin männyt, mikäli yleensä pääsevät kasvuun; kasvavat honteloiksi ja lopulta kaatuvat toukkien ruoaksi.

    Puun takaa

    Pakko on kallistua Suorittavan linjoille tässä hirviasiassa, vaikka en ko. elukasta tykkääkkään, enkä niitä metsästettäväksi ainakaan tietoisesti maillani kasvattele. Metsästyksenkin olen ulkoistanut muiden huoleksi. En ole neljäänkymmeneen vuoteen kokenut mainittavia hirvituhoja, vaikka kasvatan koivua ja muuta lehtipuuta, mäntyä ja kuusta vain niille parhaiten suveltuvilla maapohjilla. Hoitotyöt on vain tehty ajallaan, ja metsästäjät ovat kaataneet hirviä vuosittain. Olen tullut täysin vakuuttuneeksi siitä, että hyvällä metsänhoidolla on hirvituhoja ehkäisevä vaikutus. Toinen ainakin yhtä hyvä keino on hirvikiväärin luoti.

    mehänpoika

    ”Puun takaa”:sta on ”suorittava” onnistunut harhauttamaan Suomen metsien huonolla metsien hoidon tilalla. Suorittava on lukenut ”kuin piru raamattua” Tapion metsänhoitotilastoa ja Lapin metsien tilasta tehtä uutista. Ko. tilastoista hän oli pannut ainakin 2 kpl tiedostoja 8.10.2012 kahden vastauksensa liitteeksi.

    Tänään katsoin tilastot ja uutiset ja sain niistä sellaisen kuvan, että nykyinen runsas hirvikanta aiheuttaa VMI:n tilstointiin suuren määrän ”heti tehtäviä metsänhoitotöitä” (täydennystarvetta), jota asiantuntematon tilastonlukija voi selitellä johtuvan metsänomistajien vähäisestä halusta hoitaa taimikoitaa. Täydennystarvetta kun ei näissä ole tilastoitu erikseen.

    Kun ottaa huomioonVMI:n tilaston hirvivahinkojen kokonaismääristä, joka viimeksi oli noussut jo yli miljoonaan (1 000 000) hehtaariin, ja vertaa sitä heti tehtävän (rästissä olevat) taimikonhoidon määrään (700 000 ha), voivat muista kuin hirvien aiheuttamien syiden vuoksi välitöntä hoitoa olevat taimikot melko vähäisiä.

    Mielestäni suorittava ei saa mistään tilastosta apua väitteelleen, että taimikoiden hoitamattomuus olisi hirvivahinkojen syy. Syynä on pelkästään liian tiheä hirvikanta, mikä jo pitkään jatkuessaan on aiheuttanut männylle uudistamisen jatkuvaa vähentymistä, mikä puolestaan on vähentänyt hirvien TALVILAITUMIEN vähentymistä. Onhan hirven pääravintoa talvella männyn havu, silmut ja kuori. Mausteeksi kelpaa hieman pihlajan-, haavan-, koivun- ja pajunvesaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 137)