Keskustelut Metsänhoito Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 137)
  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

  • Timppa

    Se minua näissä hirvituhokeskusteluissa jaksaa aina ihmetyttää, että niistä tuhoista syytetään metsästäjiä. Kertokaa vaikka yksi esimerkki siitä, että metsästäjä olisi laskenut luontoon hirven. Sikäli, kun minä ymmärrän, niin hirvet pitävät itse lisääntymisestään huolen ja, jos oma kanta vähenee, niin itärajan takaa tulee uutta tilalle.

    Hirvikannan vähentämisestä kyllä metsästäjät huolehtivat. Lähtekää valittajat niihin porukoihin hoitamaan asioita.

    mehänpoika

    Hirvituhoista syytetään metsästäjiä siksi, kun eivät hae tarpeeksi pyyntilupia. Pitäisi ymmärtää, että hirviä pitää metsästää enemmän, enemmän ja enemmän, kunnes niistä ei ole haittaa metsien kasvatukselle eikä vaaraa liikenteessä.

    Selitykseksi ei kelpaa, että hirviä ei ole. Jos niitä ei ole metsästysaikaan omilla metsästysalueilla, pitää naapuriseuroilla olla riittävästi käyttämättömiä lupia. Siis hirvenkaatoprosentti saa olla vaikka 20 %.

    Pääasia on, että hirvikanta saadaan riittävän alas vahinkoja ajatellen. Tulevien vuosien pyyntiluvat tulee mitoittaa entiseen malliin, vaikka edellisen vuoden kaatoprosentti olisi ollut 20. Harrastuksen tulee ymmärtää asemansa tuotantoelämässä.

    Pelleily hirvenpyyntiluvilla on saanut jatkua järkyttävän pitkään.

    jees h-valta

    Juuri noin kyllä kun mehänpoika eellä. Kyllä asiat ovat aivan suoraan metsästäjälähtöisiä. Näin päätteli myös Riistakeskuksen paikallinen kun joskus kummastelin asiaa. Sanoi että kaikki on myönnetty mitä lupia on haettu. Että ei ole heistä kiinni.
    Tämä on kummaa ettei sitä voi hirvestäjät myöntää. Hehän ne arvioivat jahdin jälkeen jäävät ja siltä pohjalta hakevat uudet kaatoluvat. Ja moni on jahdin aikana tiennyt hyvinkin tarkkaan misä ja kuinka monta hirveä milläkin alueella on. Ja vielä usein tiedetään että esim: tuolla alueella on emä ja vasa jne.
    Silti uusien lupien hahmottaminen on muka niin vaikeaa että.

    Gla

    Oletin, että vastaus Timpan kysymykseen olisi se, että metsästijiksi nimitetään kaikkea riistahallinnon alaisuudessa toimivia. Hiukan harhaanjohtava käsite siis ja siksi syyte kohdistusi jossain määrin syyttömillekin. Mutta kaksi edellistä kommenttia osoittaa, että Timpan kysymys oli aiheellinen.

    Olen kuitenkin edellisten kanssa sikäli eri mieltä, että yksittäisellä metsästäjällä tai seuralla ei ole velvollisuutta hakea kannan alenemiseen johtavaa määrää kaatolupia. Kysehän on harrastuksesta, joka ei sinänsä kannan alentamiseen velvoita. Ongelma on siinä, että kun pohditaan metsästyslaissa mainittuja reunaehtoja kannan säilyttämisestä ja vahinkojen kohtuullisuudesta, jossain organisaation yläpäässä määritellään tavoitteelliset hirvimäärät. Metsästäjäthän sanan varsinaisessa merkityksessä ovat toimineet hyvin, kun tavoitteessa ollaan. Päälliköiden sopima tavoite on se, mikä mättää, joten turha täällä ruohonjuuritasolla on alkaa turhaan riidellä keskenään, kun yhteistyötä pitäisi tehdä.

    Jos paikallinen seura ei jostain syystä riittävää määrää hirviä saa kaadettua, ei meillä keinot siihen lopu. Kansalaisaloitetta koskevassa keskustelussa listasin muutaman vaihtoehdon. Lisäksi Suomen lähihistoriasta löytyy keino, jolla toimintaan saadaan tarvittaessa vauhtia. Sen myötä lajeja on osattu metsästää liki sukupuuttoon ennenkin.

    mehänpoika

    ”Kyllä Suomen metsät kestää 2-3 hirveä/1000 hehtaarilla talvikantana.”

    – Epäilen kuitenkin, ettei Suomen talouselmä kestä läheskään tuollaisia hirvitiheyksiä enää nykyisin. Hirvien talvilaitumet kun ovat hirvituhojen pelossa kuuselle istutuksen vuoksi kiihtyvällä vauhdilla supistuneet Etelä-Suomessa jo vuosikymmeniä.

    – Männyntaimikoiden hirvituhot tapahtuvat lähes kaikki talvella, kun lunta on paljon ja hirvien liikkuminen vaikeaa.

    Pähkäilijä

    Otsikkoon liittyen, kuinka monta taimea hirvi keskimäärin vuorokaudessa tuhoaa?

    Iron Man

    666 taimea.

    Tolopainen

    Mihinkä te myisitte sen 100milj m3, jonka metsät tuottaisivat puuta enempi vuodessa ilman hirviä, kun nykyinenkään kasvu ei mene kaupaksi ja nuorenmetsän hakkuut ovat tappiollisia iliman Kemeraa.

    tamperelainen

    <<<>>>

    Kasvatettaisiin suomalaista laatumäntyä,nyt männyt ovat mutkaisa koroisia.Ruotsissa sahurit totesivat 60%ssa tukkeja laatuvikoja,suurin osa niistä alkujaan hirvien aiheuttamia

    Anton Chigurh

    Viimein on ensimmäinen hirvituhojen todellisen määrän hahmottava nimimerkki ilmestynyt palstalle: ”Tolopainen”.

    Asia on juuri noin. Ekologisesti kestävä hirvikanta antaisi mahdollisuuden tuottaa puuta 200 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kaikki menisi takuuvarmasti kaupaksi. Jopa metsälehden eliisa sen tietää, hän kirjoitti metsälehdessä (2/2013):
    ”Se on ainakin varmaa, etää maailmanlaajuisesti puusta tulee pulaa jo aivan lähivuosina”.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 137)