› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 12 13 14

  • Hirvituhojen todellinen määrä MTK:n mukaan

    Lähetetty: 5.10.2012, 19:19

    MTK kirjoitti 20.9.2012:
    ”Hirvilupien vähentämisestä käytävässä keskustelussa on unohdettu metsänomistajien ja maanviljelijöiden edut.”

    Allekirjoittajina metsävastaava mikko tiirola ja byroon lakimies vesa malila.

    He jatkavat: ”Etelä-Suomessa hirvituhoja on 19%:lla kaikista puuntuotannon metsämaan taimikoista.”

    Etelä-suomessa on 2010 kaikista uudistusaloista ollut hirvelle kelpaamatonta kuusta 72%. Mäntyä 25% ja koivua 3%.
    Näinollen maan eteläpuoliskon hirville kelpaavista taimikoista hirvet ovat tuhonneet 67,86%.

    Eikä tässä vielä kaikki: ”Pohjois-Suomessa hirvituhoja on vielä suuremmalla osuudella.”

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Luonnotar 5.10.2015, 12:49

    Lukekaapa Veli-Jussi Jalkasen mielipidekirjoitus tämän päivän ( 5.10.2015 ) MT:ssa otsikolla ” Hirvieläinvahingot ovat tietoinen ja kallis valinta” !

    jees h-valta 5.10.2015, 12:55

    Nyt jos koskaan MTK laitettaava totuuden eteen!
    Kummalla puolen seisoo edunvalvonta MTK ? Mhy-koalition paineen myötä. Riistakeskusko vie ja meidän etujärjestömmekö peesaa??
    Näin ei toimi ainakaan muut keskusjärjestöt. Harvemmin on muiden kelkassa noin kauan kyyteilty.

    Ammatti Raivooja 5.10.2015, 14:14

    Omnomnom, maukasta hirvipuuroa 10 langan voimin.

    suorittava porras 6.10.2015, 19:16

    ##”2010 maan eteläpuoliskon HIRVILLE kelpaavista taimikoista (mänty, rauduskoivu) HIRVET ovat tuhonneet 67,86%”##

    MUTTA…

    Hirviupamaksuista kertyviä varoja kuuluu käyttää ensisijaisesti vahinkojen ehkäisemiseen ja hirvituhuhoistan aiheutuviin korvauskuluihin.

    kaatolupamaksut vuonna 2012
    3,7 milj €
    vahingonkorvaukset
    1, 2milj€

    kaatolupamaksut vuonna 2013
    3,3 milj.€
    vahingonkorvaukset
    882 000 €

    kaatolupamaksut vuonna 2014
    3,3 milj.€
    vahingonkorvaukset
    460 000 €

    ….että lainauksen vahinkomäärät on napattu enemmän tai vähemmän hatusta maksetuista korvauksista päätellen .

    Jotkut ovat jo ehdotellet alennuksia katolupamaksuihin , kun korvauksiin ei näytä enää olevan suurempaa tarvetta . Viimeisestä lupamaksupotista on jäänyt käyttämättä lähes kolme miljoonaa euroa . Vain vajaa 1/7 on käytetty korvauksien maksamiseen .
    Se on kuitenkin maksettu , mitä on anottu .

    .

    Puun takaa 6.10.2015, 19:29

    Nykyinen 170 euron omavastuu tekee sen, että erittäin suuri osa hirvivahinkokorvauksista nollautuu.
    Tämä on puolestaan johtanut siihen, ettei hirvivahinkoja enää ilmoiteta niin kuin ennen, koska se on tarkastuskäynteineen metsänomistajalle kallista ajanhukkaa.
    Sen voi varmasti Suorittavakin myöntää, ettei nykyinen korvauskäytäntö ole ainakaan meistä metsänomistajista lähtöisin.

    Kalle Kehveli 6.10.2015, 19:51

    Arviointimenetelmät ovat romahduttaneet korvaukset, tuhot paisuvat vain paisumistaan. MTK ja Mhy täysin voimattomia. Ennemmin tai myöhemmin tulevaan puunlaatuunkin on kiinnitettävä huomiota.

    suorittava porras 6.10.2015, 20:05

    Puun taakse :
    En usko minäkään olevan . ..ainakaan aktiivisten metsänomistajien osalta . Ne passiviset pahukset vaan eivät hae korvauksia vaikka olisi mahdollista . Jos 2/3 metsänomistajista on enemmän tai vähemmän passiivisia , vika piilee myös siellä .

    Vahinkoilmoitukset ovat yksi keskeinen lupapolitiikkaan vaikuttava tekijä . Jos ilmoituksia tehdään vähän , tämän tekijän vaikutus nollaantuu ja jäljelle jää vain tilastoidut liikennevahingot ja metsästäjien arviot metsästyksen jälkeen jäävästä kannasta . Viranomaiset perustavat antamansa kaatosuositukset näinollen vain kahten viimeksi mainittuun tekijään .

    Metsästäjien keskuudessa oli paljon porua pienistä lupamääristä petojen kohdalla . Tähän oli kuitenkin yksinkertainen syy . Havintoilmoituksia ei oltu tehty riittävästi . Kun havainnot kirjattiin ja toimitettiin viranomaisille , alkoi pyyntilupiakin tulla enemmän . Samaa käytäntöä kehottaisin noudattamaan hirvivahingon kohteeksi joutuneitakin . Vain kirjatuista vahinkoilmoituksista on todellista hyötyä , mikäli hirvien määrää on tarkoitus alentaa .

    Korpituvan Taneli 6.10.2015, 20:11

    Maksettuihin korvauksiin tuijottaminen on kuin sillä entisellä jäniksellä, pään pensaaseen laittamista.

    Korvattujen hirvivahinkojen tilasto on tyypillinen esimerkki sanonnalle: Vale, Emävale ja Tilasto.
    Kyllä korvaukset pieneksi saadaan kun yhteydenotossa ensin puolentuntia selitetään muiden mahdollisten tuhojen mahdollisuutta ja sitten aletaan pelottelemaan korvauksilla hyödyttömästä käynnistä. Sen jälkeen voikin sitten kuitata että ne vahingot jää kuitenkin omavastuun piiriin.

    Antonille tiedoksi että kyllä hirvi syö kuusentaimikostakin kerkkiä. Tosin kuusi ei ole hirvellä ihan suosittujen eväiden listan kärjessä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 6.10.2015, 20:12

    ”Positiivista” on ainakin se, että hirvituhojen suhteellinen määrä taimituhoista on jatkuvassa laskussa. Taimikonhoitorästit ovat kasvaneet taas viimeisen kymmenen vuoden aikana 125 000 hehtaaria. Tämä porukka ketä hirvituhot haittaa uhkaa muodostua pieneksi marginaaliksi ja porukan pienetessä vaatimukset saavat kokoajan pienempää painoarvoa. Kyllä metsätalouden perusasiat pitäisi olla kunnossa ja suuren joukon kiinnostuneita taimikoista ennenkuin tarviaa mennä pieniin nyansseihin. Miksi hirvikantaa pitäisi pienentää jos taimikoita hoidetaan muutenkin aina vain vähemmän. Lopulta ollaan tilanteessa, että on yks hailee mihin taimikot tuhoutuu.

    mehänpoika 6.10.2015, 21:12

    Ammatti Raivooja:lle

    Ns. ”rästitaimikot”, eli taimikonhoito on alueella jo myöhässä. Ei rästi-liite sanan edessä tarkoita sitä, että taimikko on osaltaankaan tuhoutunut. Jo vuosikymmeniä liian tiheänä pidetty hirvikanta on johtanut siihen, että taimikot pyritään tarkoituksella kasvattamaan ensin ohi hirvituhoalttiudesta. Hirvituhouhka aiheuttaa jopa tilastoharhaa.

    Ilman hirvituhouhkaa varmaan lähes kaikki metsänomistajat hoitaisivat taimikonhoitotyöt paremmin ajallaan. Jo pelkkä uudistettavan puulajin valinnan vaikeus, jo pitkään koetun hirvituhouhkan vuoksi, on aiheuttanut ainakin takavuosina halöuttomuutta uudistamishakkuisiin. Nykyinen metsälain mukainen, mutta tappioita tuottava, yläharvennusmahdollisuuskin on hirvien vuoksi uudistamista karttavien metsänomistajien aikaansaama.

    Hirvituhojen todellista määrää selvitettäessä tulisi huomioida myös edellä kertomani seikat metsänhoidon vaikeutumisessa. Siihen pitää lisätä vielä hirvieläinkannan aiheuttama juurikäävän eteneminen, sekä kuusen kasvatusalan leviäminen liian karuille maapohjille.

    Suomelle tärkeitä tuotannon tekijöitä ovat työvoiman lisäksi pääoma ja kotoinen puu-raaka-aine:

    – Työvoimasta meillä ei ole puutetta, mutta turhaa ja kallista työtä joudutaan hirvien vuoksi tekemään liian paljon.

    – Pääomasta (kantorahatulot mm) meillä on huutava puute. Velka lisääntyy koko ajan. Hirvet syövät suoraan Suomen pääomia.

    – Puu-raaka-aineen kertyminen on vähäisempää hirvien vuoksi. Raakapuun laatu ja raakapuun kasvatuksen yksipuolistuminen (kuusettuminen) yksipuolistavat myös metsäteollisuuden tuotantoa. Kilpailukyky kärsii ja työttömyys pysyy korkealla.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 12 13 14