Keskustelut Harrastukset HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 175)
  • HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

    Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

    Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

    Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

    Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

    Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

  • Gla

    Vuonna 2015 hirvionnettomuuksien määrä kasvoi 11 %.
    Peuraonnettomuuksien määrä laski 31 %.

    Vuonna 2015 Suomen teiltä tilastoitiin 1 808
    hirvionnettomuutta ja 3 659 peuraonnettomuutta eli yhteensä
    5 467 hirvieläinonnettomuutta.

    Porot ei ilmeisesti sisälly tuohon tilastoon.

    Esimerkki vahinkotilastojen luotettavuudesta: Vuoden 2015 syyskuussa Poliisihallitus linjasi, että poliisi käy peuraonnettomuuspaikalla ainoastaan silloin, kun onnettomuudessa on tapahtunut henkilövahinkoja tai olosuhteet muutoin edellyttävät poliisin läsnäoloa. Samalla valtaosa peuraonnettomuuksista putosi tämän tilaston ulkopuolelle, eikä vuosi 2015 näin ole peuraonnettomuuksien osalta vertailukelpoinen edellisten vuosien kanssa. Hirvionnettomuuksien suhteen poliisin käytännöt eivät ole muuttuneet.

    Tuo siis selittää peurakolarien reippaan ”määrän laskun”.

    sites/default/files/materiaalit
    /Tutkittua/Tilastot/tilastokats
    aukset/tilastokatsaus_hirviel
    ainonnettomuudet.pdf

    MJO

    Suorittava:
    Kaatokiintiöt perustuvat pääosin HIRVISEURUEIDEN kirjaamiin tietoihin . Jos havaintoja ei kirjata ,ei tule lupiakaan . Seurueille on viimeaikoina tarjottu myös eri vaihtoehtoja . Jos halutaan leikata kantaa , annetaan siihen tarkoitukseen sopiva suositus , jos puolestaan kasvattaa , löytyy siihenkin oma sapluuna . Valta on kyllä paikallistasolla , jos sitä osataan / halutaan käyttää .

    Tätähän täällä on yritetty selittää. Valta on juuri siellä, jossa suurimpana motiivina on oma harrastus.

    Kun hirviseurueet EIVÄT KIRJAA havainto tietoja,(Syy tahallinen vai laiskuus?) niin lupia ei myöskään myönnetä” ja voidaan vierittää syyt mukamas lupien myöntäjän syyksi. Toisinsanoen valta on totaalisesti lopulta metsästäjien käsissä (pääasiassa yksittäisten suurinta meteliä pitävien metsästysseura terroristien).

    Varsinkin kesälaidun alueiden seurueet pitävät ihan pilkkanaan talvehtimisalueiden metsänomistajia. Niillä alueilla pidetään tahallaan korkeata kantaa, kun tuhot jäävät alueilla pieniksi.

    Valta on paikallisilla hirvimafioilla (metsästysseuroilla), joka pitäisi saada pois. Lupavapaa metsästys olisi toimiva ratkaisu. Kun on paljon hirviä, niin metsään lähtisi kaikki kynnelle kykenevät halvan lihan perässä ja pienemmällä kannalla ”tosi sissit” jatkaisivat harrastusta.

    pihkatappi

    Häikäilemätöntä on hirviseurojen lihan ahneus, ei uskoisi Suomessa moisen olevan mahdollista enää 2000-luvulla. No muutama porukka taas toimittanut lihapaketit tältä vuodelta ja viesti oli toiselta porukalta tällainen: ”Pitäkää metsät pystyssä, että saadaan jatkossakin lihaa”. Tällaisia perkeleitä sitten pitää kuunella ja vielä kiitellä muutaman kilon paistista.

    Kuitupuunkasvattaja

    Pihkatappi kirjoitti: ”Häikäilemätöntä on hirviseurojen lihan ahneus…”

    Hirvestäjillä saattaa olla kolmekin arkkupakastinta täynnä lihaa ja muutenkin lihasta tuskin on enää ollut kyse pitkään aikaan.

    Tärkeimmät syyt hirvestykseen ovat mm.:
    – luonnossa oleskelu
    – pyyntivietti
    – sosiaaliset kontaktit
    – ampumaharrastus
    – koiraharrastus
    – omaksuttu tapa hyödyntää vallitsevaa käytäntöä
    – kotona olisi siivous, tiskit ja muu mykkäkoulu … joten pareen olla etenkin viikonloppuisin muutama kuukausi vuodesta muissa maisemissa…

    Liha tulee siinä sivutuotteena ja kilohinnan hinta on metsästäjälle jotain ja kansantaloudelle jotain aivan muuta.

    jees h-valta

    Kyllä kuitupuunkasvattajakin on hyvin omaksunut mistä on hirvestyksellä kyse. Mutta tuo hiukan pisti silmään että kotona mökötystä mennään karkuun. Se taitaa olla siihen kyllä huono lääke lähteä mettälle. Mieluummin jättää menemäti silloin ja ottaa sen mököttäjän vaikka yhteiseen shoppailu tai mökkeiy-tai mikä nyt sitten onkin sitä mielekästä jonka takia on ehkä yhteiseloon päädyttykkin.

    pihkatappi

    Miksi sitä lihan tuotantoa sitten kuitenkin paikka paikoin maksimoidaan. Puolet pienemmälläkin sorkkamäärällä voidaan samoja harrastuksia jatkaa ja metsien tuhot pienenisivät vastaavasti siedettäviksi.

    suorittava porras

    #”En ole huomannut, että suorittava olisi vastannut kysymykseeni liikennevahinkojen hyödyntämisestä kaatolupien käsittelyssä. ”#

    Liikennevahinkotietoja hyödynnetään siten , että kaatolupia myönnetään avokätisemmin niille alueille , joilla vahinkoja syntyy .
    Esim. meillä valtatien kahden puolen metsästävillä lupamäärä on 20-30 % keskimääristä suurempi .(= mitä metsästäjien tekemät havainnot edellyttäisivät )

    Visakallo

    Eikö sitä nykyaikana voisi jo antaa maanomistajille salasanan suoraan omien maidensa riistatietoihin, ettei niitä tarvitsisi toisten koneilta käydä kurkkimassa.
    Se olisi sitä nykyaikaa.
    Omat vahinkotietoni on toimitettu kesällä.
    Kuinka usein ne pitäisi toimittaa?

    Metsuri motokuski

    Viimeisessä MT:n juhlanumerossa oli Tuire Nygreenin kirjoitus aiheesta. Kannatta lukaista. Ei se kyllä mitään auta mutta ihan mielenkiinnosta hirvikannan historiasta ja missä muualla pohjoismaissa mennään.

    suorittava porras

    #”Kyllähän omistajan, joka on vuokrannut maansa metsästysseuralle, olisi saatava metsästystiedot pyytämättä käyttöönsä. ”#

    Löytyy hakusanalla riistahavainnot .fi (hirvitalouslueittain , riisatakeskusalueittain ja koko Suomen kattavasti )
    Kerättyä tietoa hirvenmetsästyksestä vuodesta 1985 alkaen aina tähän päivään (reaaliaikainen) saakka .

    Jos tarvitset rhy-tason tai metsästyseuran vastaavia tietoja (esim. hirvihavaintojen määrä ) , ne löytyvät metsästyksenjohtajan tietokonetta apuna käyttäen reaaliaikaisina .

    Ole hyvä !

    PS. Milloinkahan metsänomistajilta löytyisi vastaavaa kartta-aineistoa ja tietomäärää metsävahingoista metsästäjien ja riistaviranomaisten käyttöön ? Hyöty olisi molemminpuolinen .
    Kun sitä määrä vahinkoja , joista huhutaan ei tule viranomaisten tietoon , lupamäärät jäävät alhaisemmalle tasolle ja niiden kohdentaminenkaan ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla .

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 175)