Keskustelut Harrastukset HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 175)
  • HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

    Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

    Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

    Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

    Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

    Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

  • suorittava porras

    tuota noin ..
    Pieni kertaus Jesselle .

    Katselin muuten tilastoja pitäjämmen (44 000ha)
    metsästystilastoista , jotka on kirjattu ”oma riistaan ” vuoteen 1995 asti .

    Vuonna 1995 ammuttiin 22 hirveä ,

    vuonna 1996 VAIN 7

    4 urosta 1 naaras ja 2 vasaa . Näistä vasat kaatuivat meidän seuramme alueelta ja yksi uroksista , joka epäonnekseen tallusteli eteeni .

    Silloin hirvien tarun piti olla lopussa
    MUTTA jo v1999 kaadettiin 61 hirveä ,
    v2000 kaadettiin 70,
    2001 saaliina 90kpl
    2002 96kpl !!!
    2003 80kpl
    2004 79kpl

    …ei lepäilty laakereilla parhaimmillaan ammuttiin hirviä yli 13 kertainen määrä verrattuna vuoden 1996 tasoon . Ei tarvinnut rukoilla lupia .Riistakeskus antoi määräyksen ampua tarjoamansa kiintiön täyteen .
    Oli meilläkin porukoita , jotka eivät uskoneet riistakeskuksen kanta-arvioon . Oma porukkani luotti laskelmiin ja se on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi . Pikkuisen on autettu naapureitakin kaatotalkoissa .

    jees h-valta

    Ei yksi seura kesää tee kuten itsekkin toteat. Eli kun lähes kaikki muut päättivät kasvattaa runsaasti lisää karjaa metsiin on aivan yhdentekevää (vaikkakin kunnioitettavaa että edes yksi seura) valtakunnan hirviryysiksessä joka alkaa olla jo ulostumassa käsistä koko riistaorganisaatiolta.

    Salonpoika

    Oikaistaanpa taas, ties monennenko kerran, mielikuvia lupien myöntämisestä. Parin viime vuosikymmenen aikana olemme saaneet vain noin joka toinen vuosi hakemamme lupamäärän. Milloin on pudotettu enemmän, milloin vähemmän. Tällekin syksylle riistakeskuksen piti tehdä periaatteellinen puumerkkinsä, pienensivät haetusta kaksi lupaa. Onneksi lupamenettelyn muuttuessa riistanhoitoyhdistyksen lausunto jää pois. Se on ollut meille paha kanto kaskessa lupia haettaessa ja riistakeskus on perustellut rhy:n lausunnolla pienennettyjä määriä. Jos kaatomäärät olisi aidosti paikallisten metsästäjien päätettävissä kestäisi hirvikanta varmasti paremmin kurissa. Nykyinen järjestelmä ei siihen ole pystynyt eikä tule pystymään. Kantakäyrä ei olisi varmaan yhtään hullumpi vaikka pitäjän Martat olisi ompeluseuroisaan arponeet luvat. Olisi vain jäänyt monta kokousta pitämättä. Mutta onhan siellä saatu olla tärkeällä asialla eukkoja karussa.

    suorittava porras

    Niin , tuossa edellä olevat luvut ovat pitäjätasolta ( pinta-ala 2 x Harjavalta) ja edellisellä sivulla maakuntatasolta .
    Kuriositettina mainittakoon , että viime vuonna Keski-Suomessa kaadettiin suunnilleen saman verran hirviä , kun vuonnna 1987 .

    Tämä koko Suomessa :

    1985 kaatui 14 237 hirveä
    1993 saalis 28 566
    1996 saalis 14 480

    1999 saalis 30 531
    2000 saalis 33 900
    2001 saalis 36 657
    2002 saalis 46 058
    2003 saalis 47 432
    2004 saalis 39 055
    —–

    2012 saalis 18 900
    —–
    2015 saalis 23 000

    Yritetty on , mutta kaikille ei tunnu mikään riittävän .

    suorittava porras

    #”Jos kaatomäärät olisi aidosti paikallisten metsästäjien päätettävissä kestäisi hirvikanta varmasti paremmin kurissa. Nykyinen järjestelmä ei siihen ole pystynyt eikä tule pystymään. Kantakäyrä ei olisi varmaan yhtään hullumpi vaikka pitäjän Martat olisi ompeluseuroisaan arponeet luvat.”#

    Kaatokiintiöt perustuvat pääosin HIRVISEURUEIDEN kirjaamiin tietoihin . Jos havaintoja ei kirjata ,ei tule lupiakaan . Seurueille on viimeaikoina tarjottu myös eri vaihtoehtoja . Jos halutaan leikata kantaa , annetaan siihen tarkoitukseen sopiva suositus , jos puolestaan kasvattaa , löytyy siihenkin oma sapluuna . Valta on kyllä paikallistasolla , jos sitä osataan / halutaan käyttää .

    jees h-valta

    Kuten mainitsin siellä paikallistasolla tuo hirviongelma on kasvatettu ja siellä se pitäisi myös poistaa. Pahoin pelkään vaan ettei siitä porukasta joka on tottunut jo vuosia metsänomistajia kusettamaan enää löydy ryhtiliikettä vaan on odotettava kokonaan uusi sukupolvi joka entistä harvalukuisempana mutta ehkä yhteistyökykyisempänä sen tekee. Jos ei on aivan selvä että koko järjestelmä on romutettava ja luotava normaali metsästys kuten muillekkin riistalle.
    Ainoastaan lisääntymiskausi ja sen jälkeinen vasasuoja mutta muu vapaata ammuttavaa.

    Visakallo

    Metsien lisääntynyt etäomistus on luonnollisesti vähentänyt omistajien tekemiä hirvihavaintoja.
    Tähän tuli hyväksi avuksi kuvauskopterit, joilla voidaan nopeasti ja edullisesti saada tarkat havainnot hirvien määrästä suuremmallakin alueella.
    Samaan tapaan voidaan myös itse metsästystä helpottaa.
    Nykytekniikalla kompensoidaan hirviseurueiden vanhenemista.
    Kun jalka ei enää nouse entiseen tahtiin, niin laitetaan tekniikka asialle.
    Hirviongelma on ratkaistavissa.
    Se on vain tahdon asia.

    jees h-valta

    Puuntakunen oikeassa, tahdostahan se on vain ja ainoastaan ja kun sitä ei ole on aika varmaa että täälläkin saadaan niitä outoja hirvihaaskoja tutkia enemmänkin. Pohjois.Satakunnassa salakaatoepäilyjä tutkitaan ja uskon että kyllästymispiste teettää juuri tällaista. On muistettava ettei se välttämättä tarkoita lihahyötytarkoitusta vaan saattaa lisääntyä vain hävitystappaminen eli ammutaan ja jätetään siihen.

    Gla

    En ole huomannut, että suorittava olisi vastannut kysymykseeni liikennevahinkojen hyödyntämisestä kaatolupien käsittelyssä.

    Eli onko nämä dokumentoitu liian puutteellisesti, kun kantaa ei saada vahinkojen määrän takia pudotettua valtioneuvoston vuonna 2006 hyväksymän nollavision edellyttämälle tasolle? Vai eikö valtioneuvoston tavoitteet sido riistahallintoa? Vai onko kolarit riistahallinnon mielestä kuljettajien syytä, jossa hirvikannalla ei ole mitään roolia? Vai mistä tässä on kysymys.

    A.Jalkanen

    Jos liikennevahingoista puhutaan, pitää muistaa pienemmät hirvieläimet ja porot, joiden piikkiin menee merkittävä osa. Samoin satovahingoista.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 175)