Tästäkin on jatkuvasti ristiriitaista juttua että kuka niitä lupia sitten hakee kunkakin paljon ja kuka myöntää. Olen muutaman kerran soittanut Riistakeskuksen tutulle miehelle ja aina sieltä tulee sama vastaus. Kaikki mitä on teille sinne kulmille anottu on myös myönnetty. Silti minulle viime syksynkin roiman hirvimäärän jälkeen taas eräs hirviseurueen napa sanoi ettei heille myönnetty lupia niin paljon kun haettiin. Näistä sitten ota selvää pirukaan kuka valehtelee!

Minulla on kyllä selkeä käsitys ja se on muodostunut kyllä kokemuspohjalta että kaikki lähtee metsästäjistä. Jos siellä on vastuunsa tuntevaa sakia he hakevat lupia senverran reilusti että kanta pysyy vahinkoa aiheuttamattomalla tasolla. Jos hirviä ei ole riittämiin ei niitä varmasti voi lupamäärää silloin ampua. Mutta jos on ei kannan lasku alueittain ja paikallistasolta lähtevänä varmasti kunnioita mitään ylhäältä laadittua tavoitekantaa. Silti ei tehdä mitään laitonta. Jos kanta laskee alle suositusten on varmasti mahdollista että suosituskantaa rukataan.

Jos palataan sinne ”juurile” eli mistäs se tämä lähti ja mistä tähän kummalliseen ”tavoitekantaan” johkaannuttiin. Jos metsästäjät olisivat pitäneet ryhtiä menneet vuosikymmenet pitäen kannan vahinkoa aiheuttamattomalla tasolla ei tätä keskustelua edes tarvitsisi nyt käydä. Ja jos joku tavoitekanta olisi nyt sitten jonkun päähän pälkähtänytkin (jota en usko) se olisi taatusti sillä paikkeilla mitä sen tason metsästys olisi kannaksi vakiinnuttanut. Mutta tällaisen tavoitekannan lukitseminenhan on seurausta vain Riistahallinnon huolesta käydystä keskustelusta ja paineesta joka heihin on julkisuudessa kohdistettu. Eihän toki menetetä mielellään saavutettuja etuja. Siksi nyt ollaan tässä.

#”Kummasta johtuu lupien ”vähäinen” määrä? Haettujen lupamäärien vähyydestä vaiko myönnettyjä lupia olisi vähennetty.”#

Lupien määrään vaikuttaa pääasiassa metsästäjien havainokortteihin kirjaama havaintojen määrä , käytettyjen lupien käyttöaste ja hirvien aiheuttamat vahingot . Aineistoa on kerätty kattavasti jo yli 20 vuotta .
Taulukoista ja käppyröistä käy varsin selvästi ilmi kehityksen suunta hirvirintamalla .

Maakuntatason esimerkkinä Keski-Suomi

Vuonna 1985 kaadettiin 1153 hirveä . Kaatomäärät kasvoivat vuoteen 1994 saakka (2219 hirveä)
Vuonna 1997 kaadettiin enää vain 1207 hirveä . Muutaman laihan vuoden jälkeen vuonna 2003 kaadettiin 3678 eläintä !
Viime vuonna enää 1593 hirveä .
Vaihteluväli on huima . Kannan arviointi ja metsästyspaineen sopivana pitäminen on varsin haastavaa .

1990-luvun loppupuolen hirvikannan räjähdykseen on useita syitä.
Yksi vähemmän käsitelty , mutta merkittävä , oli riistahallinnon vastuun siirtäminen maakuntiin . Se ei sujunut ongelmitta .
Kun tieto ei kulkenut , eikä luottamusta ollut , tehtiin koko joukko virheratkaisuja . Laman varjolla vähennettiin valtion varoja riistahallinolta ja tutkimuksesta ja samaan aikaan siirrettiin päätösvaltaa kentälle , joka ei suinkaan ollut vielä valmis vastuuta kantamaan . Nyt tilanne alkaa olla hallinnassa , mutta oppirahat olivat mittavat .
Hankalimmalle jaksolle sattui edellisen lisäksi metsien voimakkaan uudistamisen kausi -veroleimikkobuumi . Hirvikannan kasvulle oli luotu ennenäkemättömän suotuisat olosuhteet .

Mutta ei aivan kummaa kun juuri kuuntelin suurta hirvi-iltaa jossa ei juuri ääneen kielteistä kantaa hirviin taaskaan päästetty. Mutta ne hienot hirvikohtaamiset jossa kerrostalomulli kohtasi metsäntuhoojamullin oli kyllä pitkän kaavan mukaan hymisteltävää.