Keskustelut Harrastukset HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 175)
  • HIRVITUHO EI OLE LUONNONTUHO!

    Joskus 1970-luvun lopulla tai aivan 1980-luvun alussa oli Suomen hirvipolitiikasta vastaavilla tahoilla (MMM, Metla, MKJ ym.) käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho luonnontuho. Tämän väännön tuloksena hirvituho päätettiin luokitella luonnontuhoksi, eli se rinnastettiin esim. myrskyn tai metsäpalon aiheuttamiin luonnontuhoihin. Tulikohan tehtyä typerä päätös metsänomistajilta enempää kyselemättä?

    Suomessa hirvet aiheuttavat vuosittain suoranaista vahinkoa ehkä 100 000 metsähehtaarilla, syömälla tai muuten tärvelemällä metsätaimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Mitä enemmän hirviä pidetään, sitä enemmän vahinkoa syntyy. Käytännössä talvelle jäävän ja silloin suurimmat vahingot tekevän hirvikannan koon määräävät metsästäjät vuosittain anomiensa ja saamiensa pyyntilupien mahdollistamalla metsästyksellä.

    Tässä ruletissa MMM on päässyt vetäytymään Suomen riistakeskuksen selän taakse. Riistakeskus on siirtänyt vastuunsa vahingoista alueellisille riistakeskuksille, jotka antavat pyyntilupien kiintiöt alaspäin. Näin metsästysseurat pääsevät vetäytymään vastuustaan, kun pyyntiluvat ovat olleet pienet ja johtaneet korvaamattomiin vahinkoihin.

    Vähänkin tervettä maalaisjärkeä omaava kansalainen ymmärtää edellisestä, että hirvituho on ihmisen tai ihmisryhmän aiheuttama tuottamuksellinen metsätuho. Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta ja sen aiheuttamat tuhot ja turmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit, mutta kukaan ei ryhdy siitä käymään oikeutta. Toimimaton korvausjärjestelmä on hämäämässä.

    Mielestäni tämä menneen ajan onneton päätös pitäisi saada viimeistään nyt metsiemme jatkuvan kuusettumisen estämiseksi uudelleen käsittelyyn. Vapaa hirvien metsästys niiden pyyntiaikana tekisi mahdollisesta hirvituhosta myrskytuhoon rinnastuvan luonnontuhon.

  • suorittava porras

    #”…. olisi saatava metsästystiedot pyytämättä käyttöönsä. ”#
    Totta kai . Riittää , kun tulee peijaisiin . Siellä kerrotaan syksyn tapahtumat juurtajaksaen .

    jees h-valta

    Onhan niistä höpinöistä kokemusta mutta kun ne höpinät valitettavasti eivät perustu kokemukseen eikä näkemykseen. Kun se metsästys on sitä mitä se nyt on ei ole kokonaiskuvaa kannasta edes neljänneksestäkään vuokratuista aloista. Sitä ynnäillään pitkälti vieläkin jahdin aikaisen mutu-tuntuman perusteella. Ja kun lihansaanti on asianro-1 ei sitä kovin revitellä meille metsänsä vuokranneille jos hiukan jäi runsahkosti reserviä.

    A.Jalkanen

    Tuohon hyvään OmaRiista-systeemiin kun lisätään kartalle vielä taso nimeltään hirvieläintuhot (ja miksei myös kolarit jos niistä jostain saisi tietoja), niin homma paranee entisestään.

    suorittava porras

    Tässä ollaan Jalkasen kanssa yhtä mieltä . Hommaa vain vireille . Se on kaikkien etu .

    …..

    Katselin muuten tilastoja pitäjämmen (44 000ha)
    metsästystilastoista , jotka on kirjattu ”oma riistaan ” vuoteen 1995 asti .
    Vuonna 1995 ammuttiin 22 hirveä ,

    vuonna 1996 VAIN 7 ; 4 urosta 1 naaras ja 2 vasaa . Näistä vasat kaatuivat meidän seuramme alueelta ja yksi uroksista , joka epäonnekseen tallusteli eteeni .

    Silloin hirvien tarun piti olla lopussa
    MUTTA jo v1999 kaadettiin 61 hirveä ,
    v2000 kaadettiin 70,
    2001 saaliina 90kpl
    2002 96kpl !!!
    2003 80kpl
    2004 79kpl

    harrastelija

    Tuohan pitäjä taitaa olla hirvien suojelualue.
    Yleensähän 1990-luvulla hirvikanta oli jo aika suuri ja huippu tuli siinä vuosituhannen jälkeen. Hirvi on hyvä lisääntymään ja olisiko myös aukkohakkuilla oma syynsä, koska siellä on hirville ruokaa.

    Aika pieni pitäjä, säde alle 12 km. Hirvitiheys noin pienellä alueella ei ole vielä kokonaisuuteen katsoen kattava. Riippuu ruokamaista ja vuodenajoista siellä olevien hirvien määrä.

    Kun katselee noita suurjännitelinjoja joita raivataan määrätyin välein, niin siellä on hirville ruokaa hyvin. Sähköyhtiöthän voisivat aidata linjat, jolloin hirvet eivät olisi mehänpojan taimikoissa.
    Suurjännitelinja vie metsämaata 52 metrin leveydeltä !

    MJO

    1 neliökilometri on 100ha, Tavoiteltu hirvikanta on 3 eläintä/1000ha eli 0,3 eläintä/ km2.

    harrastelija

    Tuohon hirvitiheyteen vielä, niin 440 neliö-km hirvitiheyshän olisi suosituksen mukaan ( 3 hirveä/ 1000 ha) teidän pitäjässähän tulisi olla n. 1 30 hirveä !
    Tuotto on aika sopiva syksyn saaliiksi ?

    mehänpoika

    ”Tavoiteltu hirvikanta”on sellainen luku, mitä ei pitäisi olla olemassakaan. Suurin osa metsänomistajista olisivat onnellisia, jos hirvikanta olisi niin pieni, että metsien uudistamiselle ei olisi minkäänlaisia hirvistä koituvia ongelmia.

    Hirvenmetsästyksellä talteen saatu lihamäärä on toisarvoista myös monelle hirvimiehellekkin. Ainakin moni heistä on sanonut, että saatu saalis ei ole pääasia, vaan yhdessä toteutettu metsästystapahtuma ulkona luonnossa on tärkeintä. Tämä voisi toteutua parhaiten pyyntiluvista vapaassa hirvenmetsästyksessä. Ei tarvittaisi hirvilaskentoja, hirvivahinkoilmoituksia tai pyyntilupiin liittyviä organisaatioita. Mahdolliset hirvikolaritkin voisivat olla todellisia vahinkoja ja valtion korvausvastuulla.

    Esim. hirvien aiheuttamia metsätaimikkotuhoja ei yksikään kommentoija tässä ketjussa ole vielä pitänyt ”luonnontuhona”. Ilmeisesti niitä pidetään ihmisten kehittelemien pyyntilupiin perustuvan metsästyksen ja hirvien tavoitetiheyksien tuloksina. Näin on saatu vahingot metsissä, pelloilla ja liikenteessä jatkumaan myös tuleville sukupolville. Metsätalouden ylisukupolvisuus taimikoita tahallisesti tuhoamalla on jahdin sokaisemana täysin unohdettu.

    harrastelija

    ”Mehänpojan” kannanotto on ihan asiallinen, jos tuijotetaan vain hirvien aiheuttamiin tuhoihin. Tuo metsästystapahtuma peijaisineen on todellakin maalaiskylissä vuoden kohokohta ja ainakin meidän porukassa lähes kaikki metsänomistajatkin ovat tapahtumassa mukana.

    Ensimmäisen hirvenjäljen näin joskus 1950 luvulla kun pikkupoikana hiihdin puolen kilometrin päässä olevaan naapuriin metsän läpi oikolatua.
    Aamupimeässä meni jäljet ladun poikki ja sanoin naapuriin päästyäni, että susi on mennyt ladun poikki! Tarkastuksessa aikuiset miehet totesivan jäljet hirven jäljiksi.
    Hirvi oli silloin harvinainen, mutta susia pelätiin.

    Vielä 1870 luvulla hirvi oli rauhoitettu. Kannan lisääntyessä sitä alettiin pikkuhiljaa metsästämään. Silloin lihan saantikin oli aika hyvä motivaatio. Metsästyshän on ollut maalla niitä harvinaisia harrastuksia ja lähes joka talosta löytyi aseita.

    Hirvikannan lisääntyessä vahingot myöskin lisääntyivät. Lupia ei minun muistiaikana ole saatu niin paljon kuin anotaan, joten hirvikannan liian suuri määrä ei ainakaan meidän porukoissa ole anojien vika.

    Gla

    Mielestäni se porukka, joka on määritellyt tavoitteelliseksi hirvikannan kooksi vähintään n. 3 yksilöä/1000 ha on syyllinen. Sikäli olen samaa mieltä harrastelijan kanssa, ettei yksittäisiä metsästäjiä tai porukoita pidä tästä haukkua, kun päätökset riistahallinnon keskenään yhteisesti sopimasta kannan koosta on tehty muualla kuin lupien haun yhteydessä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 175)